Kouluvierailijoiden kokemuksia


Miina Penttinen“Pidin ekan kouluvierailun omassa koulussa. Jännitti tosi paljon, että muistanko kaikki asiat, mutta olin myös tosi innoissani koska halusin kertoa niistä asioista. Tein aika paljon kouluvierailuja ja jossain vaiheessa huomasin, että aloin hallita kokonaisuuden hyvin. Aloin jopa nauttia siitä että jos tuli jotain kommentteja, niin pystyi vastaamaan niihin ja soveltamaan, ilman että eksyi aiheesta. Tuntuu siltä, että varsinkin seiskaluokkalaisille ilmastonmuutos on tosi kaukainen asia. “Jääkarhut kuolee” -tyyppiset jutut eivät ihan kuulosta siltä, että puhutaan asiasta, joka vaikuttaa heidän elinaikanaan ja heidän lähiympäristössään.

Vaikka nuorille tulisikin tunne siitä, että jotain voisi tehdä ja jotain pitäisi tehdä, niin heidän toimintaideansa ovat lähinnä roskien keräämistä maasta. Ei ymmärretä sitä, että on vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia tehdä ihan oikeitakin asioita, joilla on vaikuttavuutta. On tosi tärkeää näyttää nuorille, mitä kaikkea he voivat tehdä ja esimerkkejä niistä asioista, mitä maailmassa tehdään jo tosi paljon.

Itse koen ilmastotietoisuuden levittämisen tärkeäksi, koska ilmastonmuutos on asia, joka pitäisi nykypäivänä muistaa ja ottaa huomioon kaikessa päätöksenteoksessa. On ispiroivaa ajatella, että ilmastotyön tuloksena jo lähitulevaisuudessa ympäristövaikutukset huomioidaan automaattisesti niin yksilön jokapäiväisissä valinnoissa kuin kaikilla yhteiselämänkin osa-alueilla. Uskon ja toivon, että ns. ekologisuus-näkokulma liukuu pikkuhiljaa erilaisten huomioon otettavien osa-alueiden joukosta kaiken toiminnan ennakkoedellytykseksi ja lähtökohdaksi."

Miina Penttinen, lukiolainen, Tampere

Anni Eskonen"Koin ilmastoasiat erityisen polttavaksi aiheeksi, ja lähdin siksi kouluvierailijaksi vuonna 2010. Huomasin, että nuorten huoli alkoi kasvaa. Tuntui tärkeimmältä jakaa nuorille arkista ja käytännönläheistä tietoa siitä, miten he voisivat vaikuttaa asioihin omassa elämässään. Muuten huoli kasvaisi ahdistukseksi ja epätoivoksi. Kouluvierailuilla mielestäni tärkeintä olikin tuoda esille toiminnan mahdollisuuksia.

Kouluvierailut olivat ihan toisenlainen kontakti nuoriin verrattuna siihen työhön, mitä teen nuorisotiloilla. Ilmarissa olen itsekin oppinut konkreettisia asioita ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten aiheesta puhutaan nuorten kanssa. Ilmastotietouteni näkyy nuorisotiloilla käytännön toiminnassa. Pidin silti lähinnä huvittavana sitä, kun eräs nuorisotilalla vieraillut opettaja kysyi minulta: "Sinäkö olet se kierrätysasiantuntija?"
 
Koulupuolen kokemus oli antoisa, kannustava ja opettavainen. Nuorten vapaa-ajan toiminnassa on odotettava, että nuoret itse nostavat jonkun aiheen esille, johon sitten tarttua. Koulussa aihetta oli ihan eri tavalla mahdollista käsitellä nuorten kanssa. Kouluvierailut ovat olleet yhdessä keskustelemista ja arvojen punnitsemista. En ole ollut luennoija, vaan olen luonut tilanteen, jossa voidaan jakaa kokemuksia ja ajatuksia yhdessä ihmetellen.
 
Nuoret ovat hyvinkin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja maailmanlaajuisista ongelmista, vaikka ne ehkä tuntuvatkin heille etäisiltä eikä heillä ole keinoja käsitellä siihen liittyvää ahdistusta. Toiminnan mahdollisuuksia ja esimerkkejä tarvitaan paljon. Aikuisen tehtävänä onkin osoittaa vaihtoehtoja ja uskoa siihen, että pienilläkin projekteilla on vaikutusta. Niiden kautta nuori kasvattaa tarvittavia taitoja suurempien asioiden parissa toimimiseen.”
 
Anni Eskonen, nuoriso-ohjaaja, ohjaustoiminnan artenomi (AMK), Hämeenlinna
 

Eero Hytönen"Nuoret on se sukupolvi, joka pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen. Se tulee vaikuttamaan nuorten elämään, joten heidän on hyvä miettiä tulevaisuutta tästä näkökulmasta. Nuoret tietää että ilmastonmuutos on olemassa ja että se ei ole erityisen näkyvä juttu. Eihän se näy kaupungilla tai netissä. Nuorten arjessa eivät näy myöskään siitä kiinnostuneet ihmiset, eivätkä varsinkaan teot. Kaikki nuoret eivät oikein ymmärrä, kuinka isosta jutusta on kyse. Nuoret varmaankin tietävät, että jotkut ihmiset ottaa asian vakavasti, mutta ne eivät hoksaa, että niillä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa niin monilla eri tasoilla.

Kouluvierailu on sellainen hyvä food for thought -annos. Kaikille tulee siitä ajateltavaa. Ja joukossa voi olla pari tyyppiä, joita se aktivoi käytännön toimintaan. Tässähän ei tehdä mitään kampanjointia, missä annettaisiin suoria toimintaohjeita, niin sitä vaikuttamista ei voi mitata ihan helposti. Tässä annetaan eväitä henkilökohtaiseen pohdintaan, avataan globaaleja kytköksiä ja yhteiskunnallista perspektiiviä."

Eero Hytönen, tekn kand, Tampere

Samu Kolehmainen“Aloitin kouluvierailijana vuonna 2006 asuessani Tampereella. Kouluvierailujen tuoma esiintymiskokemus oli tosi hyvä. Muutaman kouluvierailun jälkeen materiaalit oppi muistamaan. Kun hallitsi kokonaisuuden, niin pystyi tarvittaessa soveltamaan ja tuomaan esille uusia yksityiskohtia. Osan yksityiskohdista tajusi itsekin vasta, kun niistä joutui puhumaan luokasta. Valmiin rungon pohjalta oli helppo aloittaa kouluvierailuiden tekeminen. Sai itse kokemuksen siitä, että tekee jotain ilmastonmuutoksen eteen.
 
 
Tein myös yhden projektikouluvierailun, joka oli ehkä paras kouluvierailukokemukseni. Aluksi nuorten oli vaikeaa hoksata, että he saavat tehdä projektia itse. Mutta sitten kun heille valkeni, että tämä ei ole mikään normaali koulutilanne, vaan opettaja on todellakin vain tukena heidän omassa projektissaan, he olivat tosi innoissaan. Mahtavaa voida tuottaa sellainen “me voidaan tehdä” -kokemus nuorille.”

Samu Kolehmainen, VTM, yliopisto-opettaja, Turku

Hilla Pihajoki“Ensimmäinen kouluvierailuni oli ammattikoulussa vuonna 2010. Opiskelijoiden kanssa tuli silloin keskusteltua heidän opiskelualojensa ilmastovaikutuksista. Kouluvierailulla etsin niitä teemoja, jotka ovat nuorille itselleen keskeisiä, ja yritän kytkeä ilmastonmuutosta niihin. Usein esimerkiksi jonkin harrastuksen kautta löytyy kiinnostava näkökulma ilmastonmuutokseen. Korostan tunnilla, että en tule kertomaan valmiita vaihtoehtoja tai osoittamaan sormella, että miten pitää elää.

Jokaisen on hyvä miettiä omaa elämäänsä itse siltä kannalta, että miten voi toimia. Esimerkiksi maaseudulla ja kaupungissa on eri lailla mahdollisuuksia liikkua ympäristöystävällisesti. Johdatan keskustelun sitten siihen, että miksi näin on, ja että miten nuoret voisivat toimia sen eteen, että saataisiin parempia joukko- ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia. Vaikka kouluvierailu on vain sen yhden kaksoistunnin mittainen, niin sillä voi silti olla iso vaikutus. Itsekin muistan joitain kouluvierailijoita, joita omassa koulussani on aikoinaan käynyt. Nuoret keskittyvät ja orientoituvat ihan eri tavalla, kun paikalla on joku muu kuin oma opettaja. Siksi kouluvierailu on tosi tehokas vaikutuskeino.”

Hilla Pihajoki, ympäristöpolitiikan ja -oikeuden opiskelija, Joensuu

Lisätietoja: Nuorten Akatemian Ilmari-hankkeen projektipäällikkö Maija Vuorjoki, maija.vuorjoki@nuortenakatemia.fi, 050 460 1091.