Ensimmäisen viikon viimeisenä neuvottelupäivänä, lauantaina Bella Centerissä käytiin läpi ensimmäisen neuvotteluviikon tapahtumia. Sekä YK:n ilmastosopimuksen osapuolet ja Kioton pöytäkirjan osapuolet käsittelivät molemmat tekstejä jotka AWG-LCA ja AWG-KP työryhmien puheenjohtajat olivat valmistaneet.
Jo aikaisemmin viikolla Tuvalu osoitti että he todella haluavat Kioton pöytäkirjan lisäksi toisen lainvoimaisen sopimuksen Kööpenhaminasta ja he käyttävät kaikkia keinoja tämän saavuttamiseksi. Viime viikolla niin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan istunnot keskeytyivät kertaallen. Molemmissa tapauksissa oli kyse siitä, että Tuvalu halusi perustettavan työryhmät käsittelemään AOSIS -ryhmän sopimusluonnoksia.
Minkä vuoksi olisit valmis jonottamaan puolitoista tuntia ulkona? Entä jos jonotus pitäisi kestää tuulisessa tanskalaisessa talvisäässä, kun kotona on aina kesä? Ragu jonotti sitkeästi vain sandaalit jalkojensa suojana, sillä hän uskoi ilmastokokoukseen osallistumisen olevan sen, ja monen muun ponnistuksen, arvoista. Sisällä kuitenkin selvisi, että hänellä ei olisi asiaa rekisteröintitiskiä pidemmälle. Ennakkoilmoittautumisen byrokratia oli asettanut ensimmäisen esteen alkuperäiskansojen oikeudet huomioon ottavaa ja tiukkoja päästövähennystavoitteita ajamaan tulleelle intialaiselle ruohonjuuritason aktivistille. Lue koko juttu
Vaikka neuvottelijat pitivät sunnuntaina lepopäivää, Kööpenhamina kuhisi edelleen lukuisista tapahtumista. Kansalaisjärjestöjen ilmastokeskuksessa Klimaforumissa Iso-Britannian Maan ystävien (FoE UK) paneeli vastusti yksimielisesti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisiä päästökauppamekanismeja.
Valtioiden välisen päästökaupan tarkoitus on se, että päästöille asetetaan tietty katto, jonka puitteissa valtiot voivat ostaa toisiltaan oikeutta saastuttaa rahoittamalla vastaavan määrän päästövähennyksiä toisen valtion alueella. Järjestelmän tarkoituksena on, että päästövähennykset toteutettaisiin siellä, missä se on halvinta. Lue koko juttu
Teollisuusmaiden päästötavoitteiden, rahoituksen ja sopimuksen laillisuuden lisäksi Kööpenhaminan kokouksen yksi tärkeä aihe ovat metsät. Metsien hävittämisen aiheuttamat päästöt muistetaankin nostaa esiin melkein kaikissa ilmastokriisiä käsittelevissä puheissa eikä syyttä, aiheuttaahan metsäkato jopa viidenneksen kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Usein metsäkadon päästöistä puhuttaessa huomio kiinnittyy kuitenkin trooppisiin metsiin. Tähän ongelmaan halutaankin luoda nyt uusi mekanismi, joka kulkee nimellä REDD (Reducing Emissions from Deforestation and forest Degradation). Samaan aikaan ilmastoneuvotteluissa käydään kuitenkin kovaa vääntöä myös teollisuusmaiden metsähakkuiden aiheuttamien päästöjen huomioon ottamisesta ilmastosopimuksessa. Näitä neuvotteluja käydään Kioton pöytäkirjan alla nimikkeellä maan käyttö, maan käytön muutokset ja metsätalous (LULUCF). Lue koko juttu
Lauantaina nähtiin suurin kansalaisyhteiskunnan voimannäyte Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikana, kun järjestäjien arvion mukaan 100 000 ihmisen massa vyöryi Kööpenhaminan kaduilla vaatien oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa.
Mielenosoittajat vaativat reilua, kunnianhimoista ja sitovaa ilmastosopimusta. Tuhansissa kylteissä julistettiin, että “There is no planet B” ja perättiin ilmasto-oikeutta sekä ryhtymistä puheista tekoihin.
Perjantaina neuvottelijoihin ja kansalaisjärjestöihin tuli vipinää jo heti aamutuimaan, kun toisen neuvotteluryhmän (AWG-LCA) puheenjohtaja Michael Zammit-Cutajar julkaisi oman esitysluonnoksensa siitä, miltä lopputuleman pitäisi hänen ryhmänsä osalta palttiarallaa näyttää. Tämä seitsemänsivuinen teksti yrittää kasata kokoon keskeiset johtopäätökset Balin toimintaohjelman sisältämistä elementeistä, eli yhteisestä visiosta, päästövähennyksistä, metsien suojelusta, sopeutumisesta, rahoituksesta ja teknologiasta eräänlaiseksi sateenvarjopäätökseksi. Tekstissä on monin paikoin ammottavia aukkoja ja monivalintatehtäviä, joihin odotetaan täydennystä asiakohtaisilta neuvotteluryhmiltä sekä valintoja ministereiltä. Puhteenjohtajan teksti antaa vasta raamit varsinaiselle lopputulokselle, mitä puheenjohtaja kuvaa ”paketiksi” päätöksiä. Lue yhteenveto ensimmäisen neuvotteluviikon päätöksestä
Päivän väkevimpiä esiintymisiä Bella Centerissä perjantaina oli epäilemättä kehitysmaiden G77 -ryhmän edustajan, sudanilaisen Lumumba Di-Apingin puhe järjestötarkkailijoille suunnatussa tiedotustilaisuudessa. Suuri sali istui hiiren hiljaa kun Di-Aping hitaasti ja varmasti listasi kehitysmaiden edellytyksiä tulevalle ilmastosopimukselle.
Di-Aping teki yleisölle selväksi, että erityisesti Afrikan maat neuvottelevat hengestään ja sen säilymisen edellytyksenä on lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen. Lue koko juttu
Vaikka joitakin ilmastonmuutoksen seurauksia on jo nähtävissä, tulee ilmastonmuutos koskettamaan erityisesti nykyisiä nuoria, lapsia ja tulevia sukupolvia.
Ilmastokonferenssin keskiviikon sukupolvien välisen tasa-arvon päivässä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia päättäjiä haluttiin muistuttaa, keiden puolesta he tekevät päätöksiä. Lukuisten onnistuneiden oheistapahtumien lisäksi konferenssiin osallistuvat nuoret haastoivat harmaan pukumassan pukeutumalla kirkkaan oransseihin t-paitoihin, joissa kysyttiin “Kuinka vanha olet vuonna 2050?”. Lue koko juttu
Neuvottelujen neljäntenä päivänä Sonja Meister, Euroopan Maan ystävien ilmastokampanjoitsija kertoo onko mikään neuvottelujen kulussa vielä toistaiseksi yllättänyt.
EU:n uusi ilmastokomissaari Connie Hedegaard viestitti viime viikonloppuna päättyneeseen Copenhagen Climate Exchange -tapahtumaan osallistuneille kansalaisjärjestöille selkeän viestin: “Kasvattakaa painetta poliittisiin päättäjiinne. Seuraavaa Kööpenhaminaa ei välttämättä tule.”
Hedegaardin huoli liittyi Kööpenhaminan kokouksen kokoisten maailmanlaajuisten kokousten järjestämisen vaikeuteen. Milloin edellisen kerran yli sadan valtion päämiehet USA mukaan luettuna on saatu koottua yhteen? Seuraava vastaava tilaisuus saada aikaan vahva sitova poliittinen sopimus voi tulla vasta vuosien päästä – jos koskaan. Lue koko juttu
