Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

YK:n ilmastokokous Puolan Poznanissa alkoi – nyt on päästävä eteenpäin • 1.12.2008Poznanin ilmastokokous 2008

Karoliina Auvinen

Poznanin ilmastonmuutoskonferenssi alkoi Puolassa 1.12 ja päättyy korkean tason ministerikokoukseen 11-12.12.2008. Ohjelmassa on neljästoista YK:n ilmastosopimuksen ratifioineiden maiden välinen konferenssi ( COP14) sekä neljäs Kioton pöytäkirjan ratifioineiden maiden välinen kokous (MOP4). Kokoukseen osallistuu yhteensä yli 185 maata ja noin 9 000 ihmistä. Hallitusten edustajien lisäksi tapahtumassa on mukana tutkijoita, toimittajia sekä kansalaisjärjestöjen ja yritysmaailman edustajia.

Vuosi sitten Balin ilmastokokouksessa sovittiin työohjelmasta (road map), jonka määränpäänä on saada neuvottelut Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksesta päätökseen Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Tähän ratkaisevaan ilmastokokoukseen on enää vuosi aikaa. COP14 Poznańissa on tärkeä välietappi, jotta kunnianhimoinen ja reilu sopimus voitaisiin saavuttaa tässä tiukassa tavoiteajassa.

Poznanista ei kuitenkaan odoteta syntyvän merkittäviä läpimurtoja, koska muun muassa Yhdysvaltoja edustaa siellä edelleen Bushin neuvottelijat. Uusi presidentti Barack Obama aloittaa valkoisessa talossa tammikuussa 2009, joten hänen erittäin lupaava ilmastopolitiikkansa pääsee vaikuttamaan kansainvälisiin neuvotteluihin vasta ensi vuoden puolella.

Poznanissa tulee kuitenkin tapahtua merkittävää edistystä niin työohjelman kuin lukuisten asiakysymysten suhteen, jotta Kööpenhaminassa voidaan onnistua. Kuluneena vuonna ilmastoneuvotteluissa on lähinnä keskusteltu eri ideoista, mutta nyt näistä keskusteluista on päästävä todellisiin neuvotteluihin ja hyvät ehdotukset on saatava jalostettua osaksi sopimusluonnostekstejä.

Hallitusten tulee päästä sopuun tarkasta neuvotteluohjelmasta seuraavalle vuodelle. Lisäksi niiden tulee edistyä merkittävästi mm. kehitysmaiden osaamisen kehittämistä, metsäkadon pysäyttämistä (REDD), teknologiansiirtoa, rahoitusta ja sopeutumista koskevissa kysymyksissä. Myös hallinnollisten valmiuksien parantamisen ja rahoitusmekanismien kehittämisen osalta pitää päästä eteenpäin.

Yksi Poznanin kokouksen kulmakivistä tulee olemaan korkean tason neuvottelut yhteisestä näkemyksestä (shared vision), joka määrittää tulevan sopimuksen kunnianhimon tason ja ohjaa laillisesti sitovan sopimuksen laatimista. Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, tulisi yhteisen näkemyksen tunnustaa tarve kääntää globaalit päästöt laskuun selvästi ennen vuotta 2020. Lisäksi on tärkeää todeta, että teollisuusmaiden tulee tarjota kehittyville maille mitattavaa, raportoitavaa ja todennettavaa (MRV) taloudellista ja teknologista tukea niiden päästövähennys- ja sopeutumistoimiin.

Päästöjen ennakoimattoman nopea kasvu ja lisääntynyt tieteellinen ymmärrys ilmastojärjestelmän herkkyydestä ovat syitä, joiden vuoksi yhteisessä näkemyksessä tulisi tunnustaa, että kehittyneiden maiden tulisi vähenetää päästöjään IPCC:n 25-40 prosenttihaarukan korkeamman päädyn mukaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kehitysmaiden taas on sitouduttava vähentämään päästöjään merkittävästi ”business as usual”-urasta.

Ilmastokatastrofin torjumisella on todella kova kiire ja ilmastonmuutos on luultuakin vakavampi ongelma. Toivokaamme siis paljon viisautta, yhteistyöhalukkuutta ja sinnikkyyttä hallitusten neuvottelijoille, jotta Poznanissa saavutettaisiin edistystä ja hyviä tuloksia menestyksen takaamiseksi Kööpenhaminassa.