VTT: Turvetuotantoaloja kannatta hyödyntää bioenergian tuotantoon • 2.4.2007
Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on julkaissut uuden turvemaan ilmastovaikutuksia käsittelevän tutkimuksen. Aiempia tutkimuksia täydentäen huomiota on kiinnitetty turvemaan käytön ilmastovaikutuksiin koko elinkaaren aikana. Elinkaaren huomiominen on tutkimuksen mukaan perusteltua, sillä etenkin ihmisen aiemmin muokkaamat suomaat saattavat nykyisellään olla kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Ilmastovaikutusta arvioitiin säteilypakotteen muutoksen perusteella, rajaten pois esimerkiksi muutokset maan heijastavuudessa.
Vertailukohteeksi on tutkimuksessa otettu kivihiilen elinkaaren päästöt. Kivihiilen polton hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikkö kohden on ilmastopaneeli IPCC:n mukaan toiseksi korkeimmat, turpeen pitäessä hallussan ykkössijaa.
Turpeen elinkaareen kuuluu tutkimuksessa turvemaan mahdolliset päästöt, tuotannosta ja poltosta syntyvät päästöt sekä maan jälkikäytön vaikutus. Tutkimuksessa arvioitiin jälkikäyttönä bioenergian tuotannon, kuten ruokohelven viljelyn tai metsityksen vaikutusta elinkaaripäästöihin. Tarkastelujaksoina olivat 100 ja 300 vuotta. Myös uuden päästöjä vähentävät turpeentuotannon teknologian vaikutusta arvioitiin. Itse turpeentuotannon ja -keruun osuus päästöistä esimerkiksi polttoon verrattuna jää kuitenkin vaatimattomaksi. Kivihiilen elikaari on rajattu supeammaksi sisältäen louhinnan, kaivostoiminnan, kuljetuksen ja polton päästöt.
Tutkimuksen tuloksien mukaan ilmastovaikutukset ovat hyvin vaihtelevia suomaasta ja sen loppukäytöstä riippuen. Niin ilmasto- kuin ympäristövaikutusten kannalta luonnontilaisten, edelleen turvetta tuottavien, soiden hyödyntämistä turpeen tuotantoon ei pidetä järkevänä.
Käytettäessä suopeltoa tai metsitettyä suota, joilla turvetta vain hajoaa, voidaan turvemaan elinkaaren ilmastovaikutuksia pienentää hyödyntämällä maa turpeentuotannon jälkeen bioenergian tuotantoon. Hiilidioksidia voimakkaasti tuottavien suopeltojen ilmastovaikutus voi tällöin olla kolmanneksen kivihiiltä pienempi 100 vuoden tarkastelujaksolla. Turvetuontoalasta kuitenkin vain noin 1% on suopeltoa, sillä alat ovat heikosti turvetuotantoon soveltuvia.
Noin 75% turvetuotanalasta on metsäojitettua suota. Nykyisellä turpeenkäytöllä on ilmastovaikutus tutkimuksen mukaan kivihiiltäkin korkeampi. Jos aluetta käytetään seuraavat 100 vuotta yhtäjaksoisesti bioenergiantuotantoon on kokonaisilmastovaikutuksessa mahdollista päästä alle kivihiilen päästöjen. Pitkällä aikavälillä realistisemman metsittämisen kohdalla oletuksena on tällöin, että kaikki puubiomassa käytetään energiantuotantoon, kun nykyisin puubiomassasta hyödynnetään keskimäärin 46%. Turvemaan pohjan puun vuosituotannon oletetaan uusien hoitomenetelmilmien ansiosta olevan lähes tuplasti nykyistä keskimäärää parempi.