Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Viisi tärppiä ilmastoneuvotteluihin • 30.11.2015Pariisi2015ilmastokokousilmastorahoitus

Jonas Biström
kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa

Sunnuntaina 29.11.2015 alkoivat Pariisin ilmastoneuvottelut, joiden tavoitteena on solmia uusi globaali ilmastosopimus. Neuvottelujen seuraamisen helpottamiseksi olen nostanut viisi teemaa.

1. Pitkän aikavälin tavoite

Ilmastotoimia tarvitaan kaikilla tasoilla, mutta niitä yhdistää se, että valtioilla on kiusaus odotella että muut tekevät ensin. Jotta voimme estää pahimmat ilmastonmuutoksen seuraukset ja pitää lämpeneminen mahdollisimman pienenä, tulisi hiilidioksidipäästöt lopettaa kaikkialla maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Sopimukseen on saatava pitkän aikavälin tavoite ja sen pitää olla mahdollisimman tiukka.

2. Toimeen on ryhdyttävä heti

Neuvottelujen alla maat ovat ilmoittaneet omat päästövähennystavoitteensa. Kun ne lasketaan yhteen jää vielä aika paljon puuttumaan, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan rajata alle kahden asteen. Tämän kuilun kuromiseksi tulisi tavoitteita kiristää viimeistään vuonna 2018. Yksi tärkeimmistä askelista ilmastoneuvotteluissa on, että Pariisissa saadaan sovittua tavoista kiristää asetettuja tavoitteita viiden vuoden välein. Jos tavoitteet jäävät liian väljiksi ja vapaaehtoisuutta ihannoiviksi olemme ongelmissa jatkossa.

3. Ilmastorahoitus ja ilmastovastuu

Päästövähennysten lisäksi köyhimmät ja haavoittuvimmat maat tarvitsevat ilmastorahoitusta, jolla ne voi sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin ja hillitä päästöjä. Käytännössä kyse on siitä, että maat yrittävät tuottaa hyvinvointia kansalaisilleen tuhoamatta ilmastoa. Mutta kuinka paljon rahoitusta rikkaat maat suostuvat antamaan? Ja ketkä kaikki lasketaan niin rikkaiksi, että niiden odotetaan osallistuvan ilmastolaskun maksamiseen?

4. Lupauksia satelee, mutta entä toteutus?

Jotta ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumisesta voidaan varmistua, tulee maiden sopia läpinäkyvistä, kaikkia koskevista raportointikäytännöistä. Ilmastorahoituksessa ja päästöjen vähentämisessä voi molemmissa halutessaan yrittää etsiä porsaanreikiä. Kikkailu ei kuitenkaan auta ilmastoa. Se saa korkeintaan kikkailijan hetkeksi näyttämään hyvältä, kunnes jää kiinni housut kintuissa.

5. Miten ilmastoneuvottelut liittyvät minun elämääni?

Ilmastoneuvottelut eivät yksinään riitä yhtään mihinkään. Niiden vaikutus nähdään vasta neuvottelujen jälkeen. Silloin on ryhdyttävä tuumasta toimeen. Sinä voit osallistua oman maan, kaupungin, koulun, perheen tai muun toimintaan ja siellä muuttaa asiat ilmastoystävällisiksi. Et kuitenkaan ole yksin, kuten sunnuntain 29.11.2015 ilmastomarsseista nähtiin. Ihmisiä, jotka toimivat, löytyy ympäri maailmaa!

Ilmastoneuvottelut alkoivat sunnuntaina 29.11. Pariisissa ja loppuvat 11.12. Voit seurata Kepan uutisia osoitteessa www.kepa.fi/cop21 ja Twitterissä @kepa_ry. Kirjoittaja Jonas Biström seuraa neuvottelujen etenemistä paikan päällä ja twiittaa aktiivisesti, laita siis seurantaan @jbistrom.

Teksti on julkaistu alunperin Kepan COP21-blogissa.

kuva Sanna Autere / Kepa

Pariisin sunnuntaille 29.11. suunniteltu ilmastomarssi peruttiin turvallisuussyihihn vedoten. Républiquen metroasemalla mainostettiin marssin sijasta järjestettyä tempausta "kengät marssivat puolestamme". Kuva: Sanna Autere / Kepa.