Tietä ilmastosopuun alettiin etsiä Balilla • 5.12.2007Balin ilmastokokous 2007

Simo Kyllönen
Antto Vihma

YK:n ilmastokokous Balilla käynnistyi maanantaina odottavissa tunnelmissa. Maiden avauspuheenvuorojen sanamuotoja kuunneltiin korvat höröllä. Niiden on toivottu antavan viitteitä siitä, mistä suunnasta yhteisymmärrystä tulevasta Kioton pöytäkirjan jälkeisestä sopimuksesta aletaan etsiä.

Raikuvimmat aplodit aikaansai tietysti Australia, joka puheenvuoronsa aluksi ilmoitti ratifioineensa Kioton pöytäkirjan jättäen näin Yhdysvallat ainoaksi teollisuusmaaksi pöytäkirjan ulkopuolella. Japanin puheenvuoro puolestaan herätti yleistä huolestuneisuutta. Maa painotti siirtymistä Kioton pöytäkirjaa kattavampaan maailmanlaajuiseen sopimukseen, mutta ei maininnut sanallakaan kehitysmaiden ja teollisuusmaiden eroavia rooleja tai teollisuusmaiden päästövähennystavoitteita osana tätä sopimusta. Käytävillä kyseltiinkin heti, tarkoittaako Japani tällä sitä, ettei sitovilla päästövähennyksillä olisi enää sijaa tulevassa sopimuksessa.

Tiistaina ja keskiviikkona erilaisissa työryhmissä jatkuneissa neuvotteluissa nämä Yhdysvaltojen kanssa yhteisen neuvotteluryhmän muodostavat maat tuntuivatkin vaihtaneen aiempia roolejaan. Aiemmin Australia oli amerikkalaisten rinnalla aina joutunut poistumaan kokoussalista Kioton pöytäkirjan koskevien asioiden kohdalla. Maanantaisen ratifioinnin jälkeen maa osallistuikin yhtäkkiä aktiivisesti ja rakentavasti myös kokouksen Kioto-osiin — muun muassa ns. AWG-työryhmään, jossa neuvotellaan teollisuusmaiden vuoden 2012 jälkeisistä päästövähennystavoitteista. Japani puolestaan on Yhdysvaltojen tavoin kiistänyt EU:n sekä useiden muidenkin ehdottaman teollisuusmaiden kollektiivisen päästötavoitteen (25 – 40% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä). Maa on myös toistanut Yhdysvaltojen rinnalla vaatimusta siitä, kuinka tärkeää kehitysmaiden mukaantulo päästövähennystalkoisiin on tulevan ilmastosovun kannalta

Japanin ja USA:n vaatimuksiin kehitysmaat ovat vastanneet avauspuheenvuoroista lähtien varsin kielteisesti. Kiina ja Intia ovat toistuvasti muistuttaneet, kuinka päästöjen vähentämisessä vastuu on ensiksi teollisuusmailla eikä niihin liittyviä tavoitteita tule laajentaa kehitysmaille vielä tässä vaiheessa. Siksi kehitysmaat vastustavat tavoitteista puhumista muualla kuin juuri teollisuusmaiden tavoitteita pohtivassa AWG-työryhmässä. Niiden mukaan esimerkiksi pitkän aikavälin ilmastoyhteistyötä koskevassa ns. dialogi-työryhmässä tulisi keskittyä pitkälti ilmastosopimuksen muiden osien kuten teknologian siirron ja sopeutumistoimien kehittämiseen. Kehitysmaat myös vastustavat AWG- työryhmän työn liittämistä osaksi laajempia tavoitteita ja muita työryhmiä.

Molemmille työryhmille, sekä AWG- että dialogityöryhmälle, on varattu tärkeä rooli Balin kokouksen onnistumisen kannalta. Niissä käsiteltävien asioiden pohjalta tulisi rakentua kokouksen sopu tulevien vuosien neuvottelujen rakenteesta. AWG:ssa laaditaan parhaillaan ohjelmaa Kioton pöytäkirjan ratifioineiden teollisuusmaiden päästövähennysneuvottelujen jatkoaikataululle, jotta niistä voitaisiin sopia vuonna 2009. Dialogityöryhmässä taas koitetaan löytää sopua siitä, millaisia asioita teollisuusmaiden tavoitteiden lisäksi uusi ilmastosopimus voisi sisältää ja erityisesti millaisella prosessilla niistä tulee neuvotella. Ensi viikon alussa työryhmillä tulisi olla tarjota paikalle saapuville ministereille riittävän konkreettiset ja selkeät suuntaviivat, joiden pohjalta yhteisymmärrystä voitaisiin rakentaa.

Eilen ja tänään kuultujen puheenvuorojen perusteella näkemykset ovat vielä varsin kaukana toisistaan. Toisaalta yhteinen huoli toimien lykkäämisen seurauksista on selvästi lisääntynyt edellisvuosiin verrattuna. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportin viestit nopean toiminnan välttämättömyydestä toistettiin huomattavan monta kertaa lähes jokaisessa puheenvuorossa.