Teknologian siirrosta tulossa ilmastoneuvottelujen kuuma palikka • 10.12.2007Balin ilmastokokous 2007

Kaisa Kosonen

Teknologian siirto on ollut kehitysmaille keskeinen kysymys YK:n ilmastosopimuksen valmisteluvaiheesta saakka. Puitesopimukseen sisällytettiinkin teollisuusmaita koskevia velvoitteita teknologian siirrosta kehitysmaihin ja sen rahoittamisesta (Artikla 4.5). Perinteisesti kehitysmaat ovat tulkinneet tämän tarkoittavan teollisuusmaaosapuolten teknologista kehitystoimintaa ja tulosten siirtämistä kehitysmaiden ulottuville sekä avustamista sen käyttöönotossa. Teollisuusmaat ovat puolestaan korostaneet teknologian kehittämistä ja siirtoa markkinapohjaisena toimintana.

Teknologian siirrosta on siis neuvoteltu ilmastosopimusjärjestelmän alla jo 15 vuotta. Marrakeshin osapuolikokouksesta vuonna 2001 lähtien työ on tapahtunut pääasiassa asiantuntijaryhmä EGTT:n (Expert Group on Technology Transfer) piirissä. EGTT on koonnut ja jakanut tietoa päästöjen vähentämisen teknologisista ratkaisuista, teknologian käyttöönoton edellytyksistä kehitysmaissa, rahoituslähteistä sekä koulutuksesta Marrakeshissa hyväksytyn ohjelman puitteissa. Rahoitus työlle on tullut maailman ympäristörahaston (GEF) ja ilmastonuutoksen eritysrahaston (SCCF) kautta.

EGTT on tuottanut paljon arvokasta tietoa, mutta mekanismit teorian muuttamiseksi käytäntöön ovat puuttuneet – ja sitä myötä myös konkreettiset, mitattavat tulokset. EGTT:n mandaatin oli määrä päättyä alun perin vuonna 2006, ja sitä oli määrä jatkaa ja tehostaa Nairobin ilmastokokuksessa. Sopu jäi kuitenkin syntymättä, sillä kehitysmaat vaativat siirtymistä arvioinneista toteutukseen sekä sitovaa rahoitusmekanismin teknologian siirrolle. Esillä oli rahasto, joka ostaisi ns. tekijänoikeuksia ja saisi näin teknologian halvemmaksi kehitysmaille. Asioista ei päästy sopuun ja EGTT:n mandaatti jäi entiselleen. Päätökset ovat siirtyneet aina tänne Balille asti, SBSTA-ryhmän (Subsidiary Body for Scientific and Technological Advice) kokoontumiseen.

Balin ilmastokokouksen avajaispäivänä kehitysmaaryhmä nosti neuvottelujen panoksia neuvottelutaktisesti taidokkaalla yllätyssiirrolla: G77 ja Kiina esitti teknologiasiirtoa koskevan asiakohdan siirtämistä sopimuksen toimeenpanoa käsittelevän SBI:n (Subsidiary Body for Implementation) asialistalle. Joistakin vastalauseista huolimatta kehitysmaaryhmän toive toteutui, ja teknologian siirto astui 15 vuoden jälkeen ensimmäisen kerran teknisistä keskusteluista toimeenpanon puolelle.

Asiakohtaa käsittelevän kontaktiryhmän ensimmäisessä istunnossa G77 ja Kiina sitten pöytäsi oman esityksensä Balin mandaatin teknologiapaketiksi. Esitys ehdotti pähkinänkuoressa EGTT:n mandaatin jatkamista ja vahvistamista ajatuspajan suuntaan, indikaattorien luomista teknologian siirron käytännön toteutuksen arvioimiseen (performance indicators) sekä ennen kaikkea uutta monenvälistä, teknologiayhteistyön rahastoa.

Rahastolle kehitysmaaryhmä listasi pitkän listan tehtäviä, joista osa on erittäin vaikeita kysymyksiä teollisuusmaille. Näihin kuuluvat vaateet ilmastoystävällisen teknologian käyttöönoton aiheuttamien, sovittujen täysimääräisten lisäkulujen (incremental costs) maksaminen sekä tekijänoikeuksien ostaminen. Erityisesti Yhdysvallat ja Kanada kakistelivatkin esityksen saatuaan, ja laativat sittemmin oman päätösluonnoksensa, jossa ei ole sen kummemmin rahastoa kuin edistymistä mittaavia indikaattoreitakaan.

Nyt, kun kokousta on jäljellä neljä päivää, on teknologiapaketin kohtalo vielä auki, ja se jääneekin auki loppumetreille saakka. Olennaista kuitenkin on, että neuvottelu teknologian roolista ilmastosopimusjärjestelmässä on siirtynyt kokonaan uudelle tasolle, ja jos keskeisimmät elementit kehitysmaaryhmän ehdotuksesta säilyvät, tulee teknologiapaketista keskeinen elementti Kioton
pöytäkirjan jatkosopimusta. Tätä muun muassa ympäristöjärjestöt ovat toivoneetkin. Vaan sopiiko se teknologian perään kuuluttaneelle Yhdysvalloille? Näillä näkymin ei, sillä maa ei tälläkään saralla haluaisi sitoutua mihinkään sitovaan, tai taskurahoja suurempaan rahoitukseen.

Julisteita ja kuvia kokousalueen ulkopuolella sijaitsevasta kansalasijärjestöjen infoalueesta