Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Tarina Euroopan vihreimmästä kaupungista - Växjöstä • 1.9.2008puheenvuorot

Maria Persdotter
Environmental management system coordinator, Växjö

Växjössä vallitsee ympäristökysymyksissä poliittinen yksimielisyys ja 90-luvulta alkanut voimakas poliittinen kiinnostus on asettanut ympäristökysymykset päätöksenteon keskiöön.

Växjö on saanut Euroopan Vihreimmän kaupungin nimikkeen kauaskatseisen ja menestyksekkään työnsä ansiosta ilmastokysymysten kanssa sekä yksiselitteisen, vuonna 1996 tehdyn päätöksensä ansiosta pyrkiä fossiilivapaaksi kunnaksi. Tästä syystä päätin hakea töitä Växjön kunnasta valmistuttani insinööriksi Chalmersin teknisestä korkeakoulusta.

Suomi tunnettan tuhansien järvien maana ja niin myös Växjö tunnetaan järvistään. Nimi Växjö juontuu siitä, että alueella tiet kohtaavat järvet. Mistä ikinä kulmasta tulenkin Växjööhön on minua aina vastassa sinistä ja vihreää. Metsät ja järvet toivottavat tulijan tervetulleeksi ja ilmasta voi aistia, että täällä on meneillään jotain suurta. Heti kuntaan tullessani ymmärsin, että luonnonvarat kuten metsät ja järvet ovat ja ovat perinteisesti olleet tärkeitä Växjölle. Tämä heijastuu kunnan strategiseen ympäristötyöhän, joka aikoinnan alkoi juuri vesistöjen puhdistamisesta ja metsien huomioimisesta.

Ensimmäisinä työpäivinäni Växjön kunnassa yritin kerätä ympäristökysymysten historiaan liittyvää tietoa. Ymmärsin, että historia oli yksi tärkeimmistä tekijöistä Växjön menestystarinassa.

Löytämistäni tiedoista monet liittyivät järviin ja metsiin. Vanhat synnit olivat johtaneet kunnan läheisten järvien rehevöitymiseen. Merkittäviä satsauksia on tehty 60-luvun lopulta alkean ja yhä edelleen kunnan vesitöjen tilan parantamiseksi. Mittavat kunnostustyöt yhdessä kalastuksen vähennyksen kanssa ovat johtaneet siihen, että vesistöt ovat hyvää vauhtia palautumassa saavuttaen taas ekologisen tasapainonsa. Vuonna 1998 ensimmäiseen kertaan moneen vuoteen pystyi kaupungissa uimaan ja kalastamaan. Kunnostustyöt ovat tuottaneet hyvää tulosta ja asettaneet esimerkin monille kansainvälisille ja kansallisille kunnostushankkeille.

Maisemat Smålandin alueella, johon Växjökin kuuluu, ei koostu vain järvistä vaan myös metsistä. Olen syntynyt ja kasvanut Lapissa ja sain opiskeluaikanani aina kuulla, että tulen keskeltä metsää. Metsät, bioenergian lähde, ovat Växjön edellytys hyvälle ilmastopolitiikkalle.

Växjön kunnallinen energiayhtiö, Växjö Energi AB on 80-luvulta alkean pyrkinyt korvamaan öljyn biopolttoaineilla ja rakentamaan kaukolämpö verkkoa Växjöhön. Nykyään suurin osa kaupungista on kaukolämpöverkossa. Uusi, täysin bioenergialla toimiva voimalaitos Sandvik II, joka otettiin käyttöön vuonna 1997 on ollut suuri etu kunnan kasvihuonekaasuja vähennettäessä. Voimalaitos on saanut paljon kansainvälistä huomiota ja viikoittain useita kansainvälisiä vieraita tulee Växjön kuntaan vierailemaan kunnan energiayhtiössä. The Independent - lehti kirjoitti artikkelissaan vierailtuaan Växjössä: ”In Europe’s greenest city, even its power plant smells more like a sauna”.

Miten asiat ovat näin hyvällä tolalla Växjössä mietitytti minua kovasti ensimmäisten kuukausien aikana uudessa työssäni. Luulen, että yksi syy tähän on se, että kunnassa työskentelle monia päteviä ihmisiä. Pätevällä tarkoitan sitä, että heillä on paljon osaamista ja sen lisäksi kyky nähdä mahdollisuuksia ennemmin kuin esteitä. Växjössä kunnallinen hallinto ja yritykset ovat mukana ympäristönsuojelussa yhteistyössä elinkeinoelämän, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Pätevyys, osaaminen ja kyky nähdä mahdollisuuksia on pitkään ollut kunnan ilmastostrategia.

Minun näkökulmastani on Euroopan vihrein kaupunki syntynyt tavoitteellisesta ja kovasta työstä ympäristökysymysten kanssa huomioiden myös kunnan asukkaat. Vaikka olemme päässeet jo pitkälle, niin paljon on vielä tehtävää. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti lämmöntuotannossa mutta liikennesektorilla kehitys on ollut heikompaa. Luulen, että tulevaisuudessa meidän täytyy tehdä enemmän ja enemmän töitä elintapojemme vaikutuksien kanssa säilyttääksemme asemamme. Olemme jo tehneet ne niin sanotut piipunpää-ratkaisut, jotka voimme. Nyt täytyy aloittaa toisenlaiset ilmastotalkoot, ei välttämättä sen hankalammat, mutta toisenlaiset kuin mitä olemme tähän asti tehneet. Luulen, että selviämme ongelmista myös tulevaisuudessa, jos me vain onnistumme edelleen näkemään miten ratkaista haasteet niiden tuomien ongelmien sijaan. Olemme Euroopan vihrein kaupunki ja meidän tulee näytää että aiomme ole sitä myös jatkossa.