Suomen luonnonsuojeluliitto: Kohti kestävämpää Suomea! • 1.3.2011
Ympäristöjärjestöjen yhteinen tavoite ensi hallituskaudelle on selvä. Tavoitteena on oltava kestävämpi Suomi, jossa luonnonvarojen kulutus ei ylitä niiden määrää ja jossa hiilineutraalius toteutuu viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Näin linjaavat seitsemän Suomen suurinta ympäristöjärjestöä yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissaan.
Kohti kohtuutaloutta
Ympäristöjärjestöille kyse on ennen kaikkea tarpeesta luoda kestävämpi Suomi. Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Jouni Nissinen on tiivistänyt asian näin: ”Kohtuutalouteen siirrytään joko hallitusti tai kriisien kautta”. Hän onkin oikeassa.
Luonnonvarojen käyttö on saapumassa rajoilleen. Esimerkiksi kupari ja fosfori ovat ehtymässä maapallolta. Toisaalta meitä uhkaa sekä ilmastokriisi että lajien sukupuuttoaalto. Jo joka kymmenes suomalainen laji on uhanalainen ja luonnon monimuotoisuus katoaakin Suomessa suhteellisesti yhtä kovaa vauhtia kuin sademetsissä.
Suomen ekologinen jalanjälki on 12. suurin maailmassa ja suomalaisten kulutus vahingoittaa ympäristöä ja tuhoaa alkuperäisluontoa välillisesti myös muualla maailmassa
Suunnan on muututtava
Jotta suunta muuttuisi, on tulevalla vaalikaudelle tehtävä isoja päätöksiä - jopa täydellinen suunnanmuutos tietyiltä osin.
Suomen luonnonsuojeluliitto, Birdlife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö ja WWF Suomi tiivistivät tavoitteensa viiteen teesiin, jotka koskevat ilmastonmuutosta, luonnon rikkauden suojelua, kohtuutalouteen siirtymistä, Itämeren ja sisävesien suojelua sekä ympäristöhallinnon vahvistamista.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda Suomesta hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä kasvihuonekaasupäästöt on vähennettävä lähelle nollaa. Lisäksi jo ilmakehään päästettyä hiilidioksidia on sidottava takaisin maaperään ja ekosysteemeihin. Luonnon hiilivarastoista (metsistä ja soista) on pidettävä huolta - luonnonsuojelu on siis ilmastonsuojelua! Ja toisin päin.
Jotta hiilineutraalius voisi toteutua vuoteen 2050 mennessä, on toimet aloitettava heti. Se edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista ilmastotavoitteisiin. Parhaiten yhteinen tahtotaso määritellään säätämällä vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki.
Ilmastolaki on yritystenkin etu
Ilmastolaki luo tukevan kehikon, jonka puitteissa konkreettisia päästöihin vaikuttavia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä voidaan soveltaa. Tällöin ne johtavat kokonaisuutena haluttuun lopputulokseen. Ilmastolain avulla Suomi saavuttaa ilmastotieteen vaatimat päästövähennystavoitteensa hallitusti ja johdonmukaisesti. Ilmastolaki on myös yritysten etu, sillä se luo vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön pitkälle tulevaisuuteen.
Muita tärkeitä ilmasto- ja energiakysymyksiä ovat muun muassa ydinvoiman lisärakentamisesta, uraanin tuotantosuunnitelmasta ja turpeen energiakäytöstä luopuminen erikseen laadittujen suunnitelmien mukaan.
Ei pöllöjä eduskuntaan!
Suomen luonnonsuojeluliitto seisoo vakaasti ympäristöjärjestöjen tavoitteiden takana. Liitto ottaa tänä vuonna vaaleihin enemmän kantaa kuin ehkä kertaakaan aiemmin. Tarkoituksena on, että Suomi pysyisi jatkossakin luontomaana, jossa luonnolla ja sen suojelulla on oma kiistämätön arvonsa. Liiton kampanjan pääviesti on suunnattu äänestäjille: Älä äänestä pöllöä eduskuntaan, se kehottaa. Lisää tietoa kampanjasta löytyy täältä (www.sll.fi/vaalit). Kampanjan faniksi voi liittyä myös Facebookissa.