Suomen kivihiilipolitiikka konkretisoituu Helsingissä • 22.9.2014kivihiilihiilivapaa tulevaisuusHelsinki

Hanna Hakko
kampanjakoordinaattori, Maan ystävät

Maailmalta on kuulunut tänä vuonna myönteisiä uutisia hiilen vastaisesta taistelusta, mutta kotimaassa suuret päätökset ovat vielä edessä.

Yhdysvalloissa presidentti Obama ja ympäristöviranomainen EPA ovat tänä kesänä esittäneet uusia rajoitteita kivihiilen energiakäytön aiheuttamille päästöille. Rajoitukset koskisivat sekä uusia että nykyisiä voimaloita. Nykyisellään voimalat tuottavat  noin 40% maan päästöistä. Ehdotettujen sääntöjen mukaan niiden olisi kyettävä vähentämään päästöjään 25% vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Samaan aikaan Kiinassa on tartuttu toimiin päästöjen ja ilmansaasteiden vähentämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa puuttumista kivihiilen kulutukseen. Seitsemän Kiinan provinssia on esimerkiksi kieltänyt uusien hiilivoimaloiden rakentamisen kokonaan.

Myös Suomessa keskustelu kivihiilen asemasta on konkretisoitumassa. Vuonna 2013 hyväksytyssä energia- ja ilmastostrategiassa virallinen Suomi linjasi, että kivihiilen käytöstä energiantuotannossa tullaan luopumaan vuoteen 2025 mennessä. Ihan hyvän linjauksen käytännön seuraukset eivät kuitenkaan ole vieläkään selvillä.

Mielenkiintoisempaa onkin katsoa paikallistasolle Suomen pääkaupunkiin, jossa kysymys kivihiilen tulevaisuudessa on lähitulevaisuudessa kaupunginvaltuutettujen pöydällä. Helsingin kaupungin omistama Helsingin Energia nimittäin suunnittelee parasta aikaa investointia uuteen energiantuotantokapasiteettiin.

Vaihtoehtona on vanhentuvien Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilivoimaloiden remontoiminen, jolloin ne voisivat jatkossa tuottaa lämpöä ja sähköä vähintään 60%:lla kivihiiltä ja maksimissaan 40%:lla biomassaa käyttäen. Toinen mahdollisuus on rakentaa Vuosaaren voimala-alueelle uusi, 100% uusiutuvia käyttämään kykenevä monipolttoainevoimala.

Vuosaaren voimalan myötä Helsinki avaisi itselleen tien hiilivapaaseen tulevaisuuteen. Remonttivaihtoehto taas tarkoittaisi, että Suomen pääkaupunki lämpiäisi vielä vuosikymmeniä eteenpäin ilmastonmuutosta kiihdyttävällä kivihiilellä.

Valintaa tehdessään valtuutetut joutuvat punnitsemaan samaan aikaan muitakin kuin ilmastoseikkoja. Helsingissä valintaan tulevat vaikuttamaan muun muassa hintavertailu, vaihtoehtojen vaikutukset maankäytölle ja ratkaisun heijastus kaupungin imagoon. Sekään tuskin jää valtuutetuilta huomaamatta, että kivihiilivaihtoehdossa pysymme kiinni venäläisessä polttoaineessa.

Yhdysvalloissa ja Kiinassa energiantuotannon hiilenkäyttöä on ryhdytty suitsimaan. Suomessa puolestaan ei ainakaan vielä ole voimassa kansallisen tason politiikkaa, joka käytännössä estäisi Helsinkiä investoimasta kivihiileen. Kaupunginvaltuutetut ovatkin suuren päätöksen edessä ensi vuonna, kun Helsingin Energian valmistelevat vaihtoehdot tulevat heidän arvioitavikseen. Greenpeace ja Maan ystävät tekevät yhdessä töitä Hiilivapaa Helsinki -kampanjassa varmistaakseen, että valinta osuu kivihiilen sijaan uusiutuvaan energiaan.

Valtuustoon tuleva investointipäätös ei kuitenkaan vielä tee Helsingin energiantuotannosta täysin ilmastoystävällistä. Vanhoja voimaloita säilyy käytössä edelleen, ja ne jatkavat kivihiilen ja maakaasun polttamista. Vuosaaren uudessa voimalassa poltettava biomassakin vaatii huolellista valikoimista, jotta huonoilla polttoainevalinnoilla ei ilmasto-ongelmaa korvata luonnon monimuotoisuuden heikentämisellä. Jotta Helsingin energiantuotanto voisi tulevaisuudessa olla kestävällä pohjalla, tarvitaan myös suuria panostuksia esimerkiksi energian säästöön, aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan. Ensin on kuitenkin varmistettava, että ainakaan kivihiileen helsinkiläisten rahoja ei enää laiteta.