Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Seuraavan europarlamenttikauden ilmastohaasteet • 1.5.2009puheenvuorotSeuraavan europarlamenttikauden kuumimmat ilmastokysymykset

Christel Liljeström
Europarlamenttiehdokas, RKP

Ilmastonmuutoksen asettamat haasteet ovat meille kaikille yhteisiä ja ne on otettava vakavasti. Yleisesti voidaan todeta, että seurauksia lämpötilan noususta, vedentason, tuuliolosuhteiden tai sademäärän muutoksista ei voida varmuudella arvioida. On kuitenkin tiedossa, että vaikutukset meidän elinympäristöömme tulevat olemaan huomattavat.

EU-parlamentin nk. green paper Climate Change ei mielestäni huomioi riittävästi sitä, että meidän kaikkien on muutettava käyttäytymistämme sekä kulutustapojamme. Teollisuuden päästökauppa on otettu käyttöön mutta esimerkiksi elintarviketuotannon vaikutuksia ilmastonmuutokseen ei ole pohdittu. Esitänkin, että pyrkisimme kaikin tavoin tilanteeseen jossa kuluttaja on tietoinen omien valintojensa seurauksista. Yksi konkreettinen apuväline tämän suhteen olisi esimerkiksi päästömittarin avulla tuoteselosteeseen lisätty tieto tuotteen valmistustavasta ja kuljetusmatkasta. Mahdollisuus tehdä valistuneita ja ympäristötietoisia valintoja vaikuttaa kansalaisen jättämään jalanjälkeen.

Mahdollisuus yhteishyötyyn on selkeä myös kuljetuksia pohtiessa.  Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vastata ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Tietotekniikka, lähituotanto sekä tiedostava kaavoittaminen ovat merkkejä toimista, joilla voidaan ennaltaehkäistä sekä ilmastonmuutosta että sen seurauksia.

Meille suomalaisille on tärkeää että liittoutumiset, toimintatavat ja mahdollinen rahoitus ovat yhteensidottuna myös naapurimaihin, toisin sanoen myös EU-maiden ulkopuoliseen yhteistyöhön. EU:n on tunnistettava että päätökset Itämeren alueen ympäristöön liittyvissä asioissa on tehtävä yhteistyössä Venäjän kanssa.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan jäsenmaiden energiantuotantoon. Euroopan energialinjauksessa tulee tarkastella erilaisia skenaarioita ja etsiä niille vaihtoehtoisia ratkaisuja. Nykyistä selkeämpi kohdentuma uusiutuvan energian sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottamiselle on huomioitava kaikissa jäsenmaissa. Taustalla on kuitenkin samalla koko ajan vahvasti oltava tarve vähentyvään energiankäyttöön! Tämä onnistuu tuotekehityksen ja valistuksen kautta.

 Toinen asia jonka haluan nostaa esille on vesi. Ilmastonmuutoksen vaikutus puhtaan veden saatavuudelle voi olla merkittävä. Lisääntyneiden sateiden myötä sekä jäätiköiden sulamisen ja kohonneen lämpötilan seurauksena on mahdollista että merien vedenkorkeus nousee ja myrskyt suurine seurauksineen lisääntyvät. Myös puhtaan veden takaaminen tietyillä alueilla on haaste. Kaikki tämä vahvistaa tarvetta valmistautua ilmastonmuutokseen ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sitä. Tärkeä osa tätä valmistautumista on eri tahojen, kuten elinkeinoelämän, maanviljelyn, yleishallinnon ja yrittäjyyden yhteensovittaminen. Hyväksyttyjen suunnitelmien toteuttaminen vaatii että tieto-taitoa on koottu ja jaettu.

Uusiutuvan ja kestävän energian merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Olemassa oleva tekniikka mahdollistaisi jo tänään monen hyvän energiaa säästävän toiminnan käyttöönottoa. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on mahdollista! Meidän tulee kannustaa näiden tekniikoiden käyttöönottoon kaikilla sektoreilla. Uutta tekniikkaa kehitetään jatkuvasti, mutta me emme voi jäädä odottamaan että tekniikka olisi valmis. Sen sijaan meidän on otettava jokainen uusi keksintö käyttöön seuraavaa edistystä odotellessamme.

Viimeiseksi haluan nostaa vielä yhden haasteen joka todennäköisesti seuraa ilmastonmuutoksesta: suuret muuttoliikkeet sekä jäsenvaltioiden välillä että myös EU:n ulkopuolelta. Vaikutukset maatalouteen sekä rannikkoalueiden muutokseen ovat suurimmat syyt muuttoliikkeelle. Me emme voi kääntää selkäämme tälle todellisuudelle. EU:n jäsenmaiden on osoitettava solidaarisuutta niitä alueita kohtaan, jotka saavat vahvimmin kokea ilmastonmuutoksen seuraukset. EU:n tasolla tämä hoituu taloudellisten työkalujen kuten aluerahastojen avulla sekä vaihtamalla kokemuksia hyvistä toimintatavoista.