REDDillä kohti nollapäästöjä • 28.11.2011Durban

Maija Kaukonen
Metsäasiantuntija,
WWF Suomi

Trooppisten metsien häviäminen ja siitä syntyvät ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin pysäyttää lähes kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Tähän ei kuitenkaan päästä ilman toimivaa REDD+ –mekanismia.

Tällä hetkellä jopa 20 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu erityisesti trooppisten metsien häviämisestä, niiden kunnon heikkenemisestä sekä maankäytön muutoksesta. Kaikkiaan näistä syntyy enemmän päästöjä kuin koko maapallon liikenteestä yhteensä. Vuosi sitten kirjoitin tässä samaisessa blogissa metsistä, REDD+-mekanismista sekä toiveista Cancunin ilmastokokouksen suhteen. Perusasiat eivät ole vuodessa muuttuneet, eikä neuvotteluissa ole vuoden aikana edistytty juurikaan. Senpä vuoksi keskityn tässä kirjoituksessa kertomaan miten asiat voisivat ideaalitapauksessa olla.

Metsäkato voidaan pysäyttää

WWF:n juuri julkaistun raportin Forests and Climate – REDD+ at a Crossroads mukaan nopeilla ja tehokkailla toimenpiteillä trooppisten metsien häviäminen sekä siitä aiheutuvat päästöt voitaisiin pysäyttää lähes kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Tämähän on hieno juttu! Niinpä. No mitä jos emme ryhdykään yhteistuumin taistelemaan metsäkatoa vastaan vaan hidastelemme ja kinastelemme siitä kuka on vastuussa milloin mistäkin? No raportin mukaan viivyttely voi johtaa jopa 124,7 miljoonan metsähehtaarin häviämiseen vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa lähes neljä kertaa Suomen kokoista pinta-alaa. Tämä tulee tarkoittamaan metsäkadosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen moninkertaistumista metsien merkittävän hiilinielun ja -varaston huvetessa. Arviot näistä päästöistä liikkuvat noin 24 hiilidioksidi gigatonnissa. Tämä luonnollisesti tarkoittaa myös sitä, että tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen celsiusasteen luisuu saavuttamattomiin…

Mitä REDD+ -mekanismi pitää sisällään?

REDD+ -mekanismi on aloite, jossa kehitysmaille pyritään luomaan kannustimia arvokkaiden metsiensä ja niiden sisältämän hiilen suojeluun. REDD+-mekanismi kattaa niin metsien suojelun, metsien kunnon parantamisen, metsien hiilivarastojen lisäämisen kuin metsien kestävän hoidon. Oleellista metsien häviämisen pysäyttämisessä on muun muassa parantaa yleisesti metsiä ja maankäyttöä koskevan hallinnon tehokkuutta, läpinäkyvyyttä sekä oikeudenmukaisuutta, parantaa maankäytön suunnittelua, tehostaa lakien toimeenpanoa, selventää maanomistus- ja käyttöoikeuksia, hoitaa metsiä kestävästi sekä edistää vastuullisesti tuotettujen metsä- ja maanviljelytuotteiden markkinoita. Tämän kaiken rinnalla REDD+-mekanismin toimeenpanemisessa tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä paikallisyhteisöjen, kuten alkuperäiskansojen oikeudet. Metsät kun eivät ole pelkkää hiiltä, vaan niillä on tärkeä merkitys muun muassa elinkeinojen luojana, erilaisten ympäristöpalvelujen tarjoajana sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

WWF Suomi tukee kansallisen REDD+ -mekanismin kehittämistä Nepalissa yhdessä WWF Nepalin kanssa. Paikallisten osallistuminen metsien mittaamiseen on tärkeää. Kuva Maija Kaukonen/WWF Suomi

Durbanissa tarvitaan kunnianhimoa sekä rahoituslupauksia

Mitä paraikaa käynnissä olevassa Durbanin ilmastokokouksessa voitaisiin parhaimmassa tapauksessa päättää sademetsien pelastamiseksi? WWF katsoo että REDD+ -mekanismin osalta neuvottelevien maiden tulee päästä sopimukseen seuraavista asioista:

  1. Metsäkadon pysäyttämiseksi tulee asettaa selkeä ja mitattava tavoite. Pelkkä Cancunin lopputuloksessa lukeva lausahdus metsäkadon hidastamisesta ei riitä – WWF toivoo, että neuvottelevat maat asettaisivat tavoitteeksi pysäyttää metsäkato ja siitä aiheutuvat päästöt kokonaan vuoteen 2020 mennessä.
  2. Metsäkadon globaaleihin ajureihin tulee puuttua. Jos emme puutu esimerkiksi markkinavoimien ajamaan maankäytön muutokseen eli sademetsän kaatumiseen soija-, öljypalmu-, ja selluplantaasein tieltä, emme voi koskaan pysäyttää metsien häviämistä.
  3. Metsäkadon pysäyttämiseksi tulee turvata riittävä rahoitus. Arvioiden mukaan vähintään 30-50 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä tarvitaan, jotta metsien häviäminen saadaan kuriin.
  4. REDD+ -mekanismin raamit tulee rakentaa niin, että se hyödyttää ihmisiä, ilmastoa sekä luonnon monimuotoisuutta.

Ja sitten vaan odotellaan miten käy!