Rankkasateet ja rajuilmat – mihin pitää varautua tulevaisuudessa? • 20.6.2017
Kesä, kunhan se pääsee kunnolla vauhtiin, tuo mukanaan tutut ilmiöt: ukkoset ja rankkasateet. Minulta usein kysytään, mitä Suomen ukkosille ja siihen liittyville ilmiöille (rankkasade, rakeet, trombit, syöksyvirtaukset) tapahtuu ilmaston lämmetessä? Onko odotettavissa enemmän ja entistä rajumpaa vai päinvastoin? Toistuvatko vuoden 2010 Asta-, Sylvi- ja muut tapaukset yhä useammin? Entä osaammeko me ihmiset ja asuinympäristömme sopeutua riittävän nopeasti, etteivät kiinteistömme tulvi?
Kuva: Emilia Mänttäri.
Ilmastonmuutokseen liittyen varmaa on lämpötilojen nousu. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän siihen mahtuu kosteutta. Mitä enemmän kosteutta, sitä otollisemmat ovat olosuhteet rajuilmoille. Näin ollen odotettavissa olisi enemmän sekä entistä voimakkaampia Astoja? Etenkin rankkasateiden osalta ilmastomallit ennustavat entistä rankempaa: tuoreimpien tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudulla nykyilmastossa erittäin harvinainen, kerran sadassa vuodessa esiintyvä sade esiintyy tulevaisuudessa kerran 30 vuodessa. Sama logiikka pätee ei-niin-harvinaisiinkin tapauksiinkin. Mitä me voimme tehdä?
Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa ELASTINEN-hankkeessa (ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen) kerättiin parasta olemassa olevaa tietoa sää- ja ilmastoriskien hallintaan. Yksi suositus päättäjien ja yhteiskunnan eri toimialojen suuntaan on entistä tehokkaampi ja monipuolisempi tiedon tuotto, käyttö ja jakaminen. Esimerkkinä voi antaa säävaroitukset. Me Ilmatieteen laitoksella varoitamme sääilmiöistä, mutta loppukäyttäjät ovat enemmän kiinnostuneita ilmiöiden vaikutuksista heidän toiminnalleen. Tulviiko Porissa ja kuinka paljon? Jääkö Itä-Suomessa sähköttä 100 vai 100 000 taloutta?
Tällaisia vaikutusvaroituksia pyritään kehittämään myös Suomessa, mutta se ei onnistu ilman loppukäyttäjiltä saatavia vaikutustietoja. Meteorologin näytöllä näkyneeseen rajuilmaan pitäisi siis saada yhdistettyä sen aiheuttamat toteutuneet vaikutukset. Riittävän suurella vaikutusaineistolla puolestaan saadaan aikaan uusia monipuolisempia palveluita. Ja ennen kaikkea edistetään yhteiskunnan turvallisuutta. Yhteistyö on tässäkin avainsana.
Tulevaisuuden vaikutusvaroitukset.
Alussa esitin kysymyksen, sopeutuvatko asuinympäristömme riittävän nopeasti muuttuvaan ilmastoon? Vastaus on ainakin toistaiseksi selvä ei: tämänhän todistaa se, ettemme ole sopeutuneet edes nykyilmastoomme, kuten vuosittaisista jo nyt esiintyvistä kaupunkitulvatapauksista voi helposti päätellä.
Aiheeseen liittyvää uutta tietoa:
Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla -raportti
Kuntaliiton Hulevesiopas (jota päivitetään parhaillaan)