Polttava Kysymys: onko ilmastolaki seuraavassa hallitusohjelmassa? • 1.3.2011
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan maailman ilmastopäästöt on käännettävä laskuun vuoteen 2015 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa alle kahden asteen. Määräaika umpeutuu seuraavan hallituskauden aikana. Tuleva hallitusohjelma – hallituksen toimintasuunnitelma seuraavan vaalikauden ajaksi – määrittelee, miten Suomi ratkaisee haasteen. Hallitusohjelmaan puolestaan vaikuttaa huhtikuun eduskuntavaalien tulos.
Mikä ilmastolaki?
Polttava Kysymys -kampanjalla on tulevaan hallitusohjelmaan yksi tavoite: ilmastotieteeseen perustuviin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Ilmastolaki velvoittaisi jokaista tulevaa hallitusta vähentämään Suomen kotimaisia päästöjä vuosittain. Vuoteen 2020 mennessä päästövähennysten tulisi olla vähintään 40 % ja vuoteen 2050 mennessä 95 % vuoden 1990 tasosta.
Ilmastolaki on hyvä ja tarpeellinen, sillä se
- on johdonmukainen ja ennakoitava tapa suunnitella ja toteuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset
- parantaa ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta
- auttaa Suomea tekemään oman oikeudenmukaisen osansa globaaleissa ilmastotalkoissa.
Miksi tarvitaan ilmastolaki?
Ilmastolaki on johdonmukainen ja ennakoitava tapa suunnitella ja toteuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset. Ilmastotieteen mukaan Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa tarvittavat päästövähennykset ovat valtava haaste. Piipun päähän katsominen ei enää riitä, vaan tarvitaan suunnitelmallisuutta kaikilla sektoreilla. Pitkän tähtäimen suunnitelmat, joita toteutetaan vuosittaisten välitavoitteiden kautta, mahdollistavat hallitun muutoksen siinä, miten asumme, liikumme, syömme ja tavoittelemme hyvinvointia. Näin valinnanvapaus säilyy mahdollisimman suurena myös tulevaisuudessa.
Ilmastolaki parantaa ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta. Sektorikohtaisten päästövähennysten sopimisen kautta ilmastopäätöksenteko nousee nykyistä paremmin julkiseen keskusteluun, mikä mahdollistaa nykyistä moniäänisemmän keskustelun myös ilmastopolitiikan keinoista. Parhaimmillaan ilmastolaki siis lisää ilmastopolitiikan demokraattisuutta ja konkretiaa.
Ilmastolaki auttaa Suomea tekemään oman oikeudenmukaisen osansa globaaleissa ilmastotalkoissa. Vaurailla teollisuusmailla on ilmasto-ongelmasta historiallinen vastuu, muhkeat päästöt henkeä kohti sekä henkistä ja taloudellista kapasiteettia toimia ongelman ratkaisemiseksi. YK:n ilmastoneuvotteluissa Cancúnissa todettiin, etteivät maiden nykyiset päästövähennyslupaukset riitä pysäyttämään ilmastokatastrofia. Seuraava askel on päivittää sitoumukset vastaamaan ilmastotieteen edellyttämiä tavoitteita. Lisäksi Suomen ja muiden vauraiden maiden on tuettava kehittyviä maita taloudellisesti kehittymään vähäpäästöisesti ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Ilmastolaki on paitsi ympäristöpoliittinen, myös kehitys- ja sosiaalipoliittinen kysymys. Ennen kaikkea kysymys on siitä, millaista yhteiskuntaa Suomesta rakennetaan seuraavalla hallituskaudella. Ilmastolain puolesta työskenteleekin laaja järjestöjen ja yhteisöjen kirjo: Polttava Kysymys -kampanjassa niitä on mukana 31. Joukkoon mahtuu muun muassa ympäristö- ja kehitysjärjestöjä, ylioppilaskuntia ja poliittisia nuorisojärjestöjä.
Kampanjan vaalikoneessa suomalaiset äänestäjät voivat selvittää puolueet ja ehdokkaat, jotka ovat sitoutuneet ilmastolakiin ja kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Ääntä ilmaston puolesta ei kannata jättää käyttämättä. Ilmastolain saaminen hallitusohjelmaan ei koskaan ole ollut näin lähellä.