Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Pariisin ilmastosopu – mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tehdä? • 14.12.2015ilmastokokousilmastoneuvottelutPariisi2015Suomen ilmastopolitiikkailmastosopimus

Leo Stranius
vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Pariisissa saatiin lauantaina 12.12.2015 aikaan historiallinen ilmastosopu.

Suomelle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiankulutusta tulisi kohtuullistaa sekä siirtyä kokonaan 100% uusiutuvaan energiajärjestelmään. Myös EU:n ilmastotavoitteita on syytä tarkentaa.

Pariisin ilmastosopimus on paljon parempi kuin uskalsin odottaa. Seurasin kokouksen loppuhetkiä kyyneleet silmissä. Tulen muistamaan aina, kun istuin kotona Käpylässä ja puheenjohtaja totesi: Paris Agreement adopted. It is so decided.

Universaalissa sovussa on nyt mukana käytännössä lähes kaikki maat. Pelkästään se, että ilmaston lämpeneminen pyritään pitämään 1,5 asteen tuntumassa on jo valtava muutos aiempaan kansainväliseen yhteisymmärrykseen, jossa tavoitteena on ollut lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen.

Tämän lisäksi maiden päästövähennyslupauksia on tarkoitus tarkastella viiden vuoden välein. Ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Tavoitteena on tiputtaa päästöt nollaan vuoden 2050 jälkeen. Lisäksi teollisuusmaat lupaavat vähintään 100 miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen kehitysmaille vuodesta 2020 alkaen.

Mitä Suomessa pitäisi nyt tehdä:

1. Energiankulutusta tulisi kohtuullistaa. Energiansäästö ja –tehokkuustoimet ovat kaikkein tehokkain keino vähentää päästöjä. Energiankulutusta voidaan leikata esimerkiksi verotuksella sekä älyverkkoja ja muuta uutta teknologiaa käyttöönottamalla.

2. Siirtyminen kokonaan uusiutuviin. Suomen tulisi ottaa tavoitteeksi siirtyminen kokonaan 100 % uusiutuvaan energiajärjestelmään. Tämä tavoite tulee ottaa mukaan ensi vuonna valmisteltavaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategian päivitykseen.

3. EU:n tavoitteita tulisi tarkentaa. Suomen tulisi ajaa EU:n sisällä EU:n päästövähennysten kunnianhimon nostoa Pariisin ilmastosovun valossa.

4. Suomen ei kannata tuudittautua liikaa biomassan varaan. Nykyinen puun käyttö on ekologisesti kestämättömällä tasolla. Kivihiilestä ja turpeen käytöstä luopuminen tulee toteuttaa pääsääntöisesti energiansäästöllä, tuuli- ja aurinkoenergialla, geotermisellä energialla sekä mahdollisilla muilla ratkaisuilla.

Fossiilisten polttoaineiden aika on kuitenkin ohi. Historian lehti kääntyy hitaasti mutta varmasti. Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaminen alkaa 22.4.2016. Kun vähintään 55 maata, joiden osuus on vähintään 55 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, on ratifioinut sopimuksen, astuu se voimaan.

kuva Leo Stranius

Pariisin ilmastosovun myötä itkin onnesta. Itseni ja lasteni puolesta. Vaikka toki tiedän, että vasta tekeminen on sanomisen korkein muoto. Perusongelma kun pysyy. Näillä päästövähennyslupauksilla ilmasto lämpenee aivan liikaa eikä tavoitteisiin päästä.

Toivoa kuitenkin on. Eteenpäin mennään vauhdilla. Maailmassa on universaali ilmastosopimus ja Suomessa ilmastolaki. Keystone XL on torpattu, arktinen öljynporaus ei kannata ja Hanasaaren hiilivoimala Helsingissä suljetaan sekä aurinkopaneelien hinta on laskenut ennätysvauhtia.

Tästä on hyvä jatkaa! Toivoa todellakin on.

Teksti on alunperin julkaistu Leo Straniuksen blogissa 13.12.2015.