Nuorilla on ilmastoneuvotteluissa keskeinen rooli tulevien sukupolvien puolustajina • 5.12.2014COP20LimanuoretYOUNGO

Liisa Kallio
Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin ilmastodelegaatti

Ilmastoneuvotteluissa vietettiin torstaina 4.12.2014 nuorten ja tulevien sukupolvien päivää, jonka aikana järjestettiin paljon nuorten osallistamiseen, näkemyksiin ja tulevien sukupolvien oikeuksiin liittyviä tapahtumia. Olin itse järjestämässä mielenilmausta, jossa muistutimme neuvottelijoita ja muita ohikulkijoita siitä, että päätämme nyt tulevien sukupolvien kohtalosta ilman että he itse voivat kertoa mielipidettään. Joukko nuoria seisoi näkyvällä paikalla suut teipattuna ja aina välillä joku astui askeleen eteenpäin, osoitti jotakuta yleisöstä ja sanoi ”sinä olet isoisäni/isoäitini, älä tingi tulevaisuudestamme!”.

 Liisa Kallio

Nuoret vaikuttavat ilmastoneuvotteluissa vuonna 2009 perustetun YK:n alaisen nuorten kansalaisjärjestön, YOUNGOn kautta. YOUNGOssa nuoret ympäri maailmaa pääsevät jakamaan ajatuksiaan neuvotteluiden etenemisestä lobbaamalla, järjestämällä tapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja rauhanomaisia mielenilmauksia. Joillain edistyksellisillä mailla, kuten Suomella on nuorisoedustajat kansallisissa delegaatiossaan, mutta valtaosa ilmastoneuvotteluissa vaikuttavista nuorista tulee tarkkailijastatuksella järjestöistä.

Toimin osana YOUNGO:n sukupolvien välistä tasa-arvoa edistävää ryhmää (Intergenerational equity eli INTEQ). Sukupolvien välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan tulevat sukupolvet ovat nykyisten sukupolvien kanssa yhdenvertaisia ja siksi meidän tulisi taata heille samat oikeudet resursseihin ja ekosysteemipalveluihin, joista nykyiset sukupolvet ovat saaneet nauttia. Toisin sanoen; jokaisen sukupolven tulisi säilyttää maapallo yhtä hyvässä kunnossa, missä se on saatu edelliseltä sukupolvelta.

Nuoria kritisoidaan joskus siitä että heillä ei ole konkreettisia ehdotuksia, vaan lähinnä ainoastaan avoimeksi jääviä vaatimuksia. INTEQ -ryhmän tarkoituksena on ehdottaa ilmastoneuvotteluiden osapuolille konkreettisia keinoja, joilla ajaa sukupolvien välistä tasa-arvoa. Olemme esimerkiksi muotoilleet sopimustekstin luonnokseen ehdotuksia siitä, mitä sanoja tai lauseita haluaisimme lisätä tekstiin. Sitten lobbaamme eri osapuolien neuvottelijoita ja keskustelemme tekstistä. Haluaisimme saada tekstiin maininnan esimerkiksi dekarbonisaatiosta viimeistään 2050 mennessä, käyttäen mahdollisimman paljon uusiutuvia energianlähteitä.

1992 solmitussa ilmastosopimuksessa mainittiin tulevien sukupolvien oikeudet. On tärkeää saada se myös uuden sopimuksen tekstiin, koska kun viivyttelemme päästövähennysten kanssa, riistämme samalla tulevien sukupolvien mahdollisuudet ja resurssit. Ideaalitilanne olisi se, että tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumista voitaisiin käyttää mittarina sille, ovatko ilmastonmuutoksen torjumistoimet riittäviä, mutta ikävä kyllä tämä periaate ei ole ohjannut ilmastoneuvotteluita tai maiden sitoumuksia viime vuosina.