Miksi naisten panos on tärkeä
IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat raskaimmin maailman köyhimmille alueille ja köyhimpään väestöön. 70 prosenttia näistä on naisia. Taloudellisen ja sosiaalisen työnjaon mukaan naisten tehtävänä kehitysmaissa on hoitaa ruuan tuotanto ja veden hankinta. Afrikassa naisten osuus maataloudessa on 80 prosenttia. Naiset huolehtivat myös kotitalouksien energiasta. Nobelin rauhan palkinnon saanut Professori Wangari Maathai puolestaan on vakuuttava esimerkki siitä, miten naiset voivat toimia myös metsänielujen lisäämisessä.
OECD:n selvitysten mukaan naiset tekevät puolestaan 80 prosenttia kotitalouksien päivittäisistä hankinnoista teollisuusmaissa. Naiset voivat toimia kodeissa ja työpaikoilla myös valaistuksen ja lämmön sekä muun energian kulutuksen säästäjinä sekä kierrätyksen ja lajittelun moottoreina. Naisilla on siis kehitysmaissa ja teollisuusmaissa merkittävä rooli niin ilmaston muutokseen sopeutumisessa kuin sen hidastamisessakin. Tämä rooli kasvaa sitä mukaa kuin päästövähennykset ja sopeutumistoimet tulevat haasteellisemmiksi.
Uusi sopimus jää tyhjäksi kirjaimeksi ja toteuttaminen ontuu, elleivät ne ihmiset, joita ilmastonmuutos koskee, ole eturintamassa tekemässä muutokseen sopeutumista ja muutosta hidastavia päätöksiä ja käytännön työtä. Hallitukset luovat politiikallaan toimintaympäristön, mutta ihmiset tekevät ilmastotyön arkipäivän valinnoillaan.
Naisten vaikuttamismahdollisuudet ilmastokysymyksiin olleet Suomen kärkiteemana
Suomi on tehnyt hartiavoimin töitä sen puolesta, että tulevassa ilmastosopimuksessa tuetaan naisten aktiivista osallistumista kaikkeen ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoon ja käytännön työhön. Luonnon monimuotoisuutta koskevaan ja aavikoitumisen vastustamista koskevaan sopimukseen tällaiset näkökohdat sisältyivät aikanaan ja heijastuvat niiden ohjelmissa, mutta ilmastosopimus on tältä osin vielä puutteellinen.
Suomen tekemä runsaan kahden vuoden työ toi mahtavan läpimurron Cancúnin ilmastoneuvotteluissa. Naisten aktiivisen osallistumisen vahvistaminen huomioitiin uuden sopimuksen luonnoksessa ja ilmastosihteeristön työohjelmassa. Lisäksi ilmastoasiantuntijoiden, neuvottelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden ymmärrys naisten panoksen merkityksestä on laajentunut ja naisten osuus valtioiden valtuuskuntien jäsenistä kasvanut parin viime vuoden aikana.
Cancúnin tulokset tarkemmin
Cancúnissa hyväksyttyyn päätöspakettiin sisältyy kaikkiaan kahdeksaan kohtaan viittaus naisten rooliin. Nämä kohdat koskevat tulevan sopimuksen johdantoa, yhteistä näkemystä, ilmaston muutokseen sopeutumista, metsäasioita, kapasiteetin vahvistamista, teknologian siirtoa, rahoitusta ja ilmaston muutosta koskevien toimien sosiaalisia vaikutuksia. Tärkeimmät uudet avaukset koskevat teknologian siirtoa ja rahoitusta. On tietenkin tärkeää, että naisilla on myös mahdollisuus saada rahoitusta ja että teknologian kehittämisessä otetaan käyttäjien näkökulma huomioon.
Ensimmäistä kertaa ilmastosopimuksen historiassa naisnäkökulma on sisällytetty myös ohjelmia koskeviin päätöksiin. Kyseiset ohjelmat koskevat vähiten kehittyneiden maiden ohjelmaa ja asiantuntijaryhmän toimeksiantoa. Vähiten kehittyneiden maiden ohjelmassa tuetaan kehitysmaiden Kansallisten sopeutumisohjelmien (NAPAs) valmistelua ja toimeenpanoa. Lisäksi naisnäkökulma tuli Nairobin työohjelmaan, jossa kehitetään haavoittuvuuden arviointia.
Jo keväällä tehdyissä Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility, GEF) rahoituspäätöksissä on viittaus naisille osoitettavan rahoituksen tärkeyteen. Tämä politiikkapäätös koskee GEFin lisäksi myös sen yhteydessä toimivia muita rahastoja, Vähiten kehittyneiden maiden rahastoa ja Sopeutumisrahastoa. Aloitteen rahastojen politiikkapäätöksessä teki Suomi. Lisäksi kesäkuun neuvottelukokouksen yhteydessä kokoontunut tutkijaseminaari lähetti aloitteestamme IPCC:n puheenjohtajalle vetoomuksen, jossa esitetään naisnäkökulman ottamista paremmin huomioon seuraavassa IPCC:n raportissa ja uuden raportin valmistelumandaatissa. Näiden käytännön työtä koskevien päätösten pohjalta työ voi alkaa niin ilmastosihteeristön kuin rahastojenkin kanssa kehitysmaille tärkeissä asioissa.
Nykyisin laaja poliittinen kannatus
Aloite naisten osallistumisen vahvistamisesta YK:n ilmastoprosesseissa tuli alun perin Suomen taholta. Olemme toimineet aktiivisesti sen puolesta, että EU on ottanut asian omakseen. Suomen toiminnan näkyvin keulahahmo on ollut Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Hän on toiminut asian hyväksi Kööpenhaminan huippukokouksessa ja useissa muissa YK:n kokouksissa.
Sittemmin aloite on saanut kaikkien maantieteellisten ja poliittisten ryhmien tuen. Olemme toimineet läheisessä yhteistyössä Islannin kanssa, jossa pääministeri on ollut aktiivisesti työn tukena. Viime keväänä poliittinen tukijoukko laajeni merkittävästi. Yhdysvallat tuli ulkoministerin johdolla aktiivisesti mukaan sen jälkeen, kun presidenttimme toi Washingtonissa asian keskustelupöytään. Neuvottelujen kannalta korvaamatonta työtä on tehnyt eri maaryhmien edustajista koostuva naisverkko, jossa kehitysmaiden naisdelegaatit ovat olleet avainasemassa.
Naisdelegaattien määrä ilmastoneuvotteluissa lisääntynyt yli puolella
Kun käynnistimme työmme, oli naisedustajien määrä eri valtuuskunnissa noin 20 prosenttia. Cancúnissa naisedustajia oli jo 34 prosenttia. Toivomme tämän positiivisen kehityksen jatkuvan. Osa lisäyksestä johtunee siitä, että olemme järjestäneet oheistapahtumia ja seminaareja naisten roolista tärkeimpien neuvottelujen ja muiden merkittävien kansainvälisten kokousten yhteydessä. Merkittävä oli myös Liberiassa pidetty suuri kansainvälinen naisjohtajien kokous. Kaikkiaan oheistapahtumissa ja seminaareissa on tavoitettu kahden vuoden aikana yli 3000 ilmastoasiantuntijaa, delegaattia ja poliittista päätöksentekijää.
Kehitysmaiden naisdelegaattien rahasto
Olemme toimineet naisten aktiivisen osallistumisen tukemiseksi läheisessä yhteistyössä Global Gender and Climate Alliancen (GGCA) kanssa ja Suomi on tukenut taloudellisesti sen työtä. Allianssin perustajajäseniä ovat YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n ympäristöohjelma UNEP, Kansanvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja Naisten kehitys- ja ympäristöjärjestö WEDO.
Naisten osallistumisen konkreettista tukemista varten perustimme Kehitysmaiden naisdelegaattien rahaston, josta on toistaiseksi tuettu yli 60 kokousmatkaa. Ehtona on, että tuen saaja on oman maansa valtuuskunnan jäsen. Rahastoa hallinnoi WEDO. Järjestämme WEDOn kanssa delegaateille perehdyttämiskoulutusta. Neuvotteluja koskevia tapaamisia on päivittäin. Delegaatit valmistelevat valtuuskunnissaan neuvotteluehdotuksia ja järjestävät niille oman valtuuskuntansa ja maantieteellisen ryhmänsä tuen. Rahaston työ on naisten kapasiteetin rakentamista parhaimmillaan. Rahaston työ jatkuu Suomen tuella ainakin tämän vuoden 2011.
Työskentely naisdelegaattien kanssa on ollut antoisaa ja tuonut mukanaan paljon uusia ystäviä, erityisesti kehitysmaista.