Marrakechistä Martinlaaksoon – miten ilmastoneuvottelut vaikuttavat suomalaisessa hiilivoimalassa? • 17.11.2016MarrakechilmastopolitiikkaHiilivapaa Suomi

Hanna Hakko
kampanjakoordinaattori, Maan ystävät


Marrakechin ilmastoneuvotteluiden aikana myös kotimaassa ja kunnissa käydään keskustelua siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi käytännössä tehdä Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi.

Yksi paikka, jossa keskustelu on konkreettisimmillaan, on Vantaa. Vantaan Energia on 60 % Vantaan kaupungin ja 40 % Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö, jonka kaukolämmöntuotannon polttoainejakaumaa hallitsivat vuonna 2015 kivihiili ja jätteet. Yhtiön yhteiskuntavastuuraportin mukaan yhtiö käytti lämmöntuotannossa 45 % kivihiiltä, 43 % jätettä, 10 % maakaasua ja 2 % öljyä. Moderneja uusiutuvia ei ole otettu käyttöön vielä lainkaan – tosin tilastollisesti puolet jätteestä lasketaan uusiutuvaksi. Kivihiili tuodaan Martinlaaksoon Venäjältä, SUEK-Kuzbassin Kotinskayan kivihiilikaivokselta.

Vantaan Energia on luvannut lopettaa kivihiilen polton vuoteen 2030 mennessä – siis 13 vuoden päästä. Ilmastotieteilijöiden suosituksiin verrattuna tahti on aivan liian hidas. Esimerkiksi CarbonBrief analyysilaitoksen mukaan Pariisin ilmastosopimuksessa asetettu 1,5 asteen lämpenemistavoite menetetään jo viidessä vuodessa, jos päästöjä ei aleta välittömästi leikata.

Arvostetun Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksen mukaan hiilenpoltosta tulisi luopua koko maailmassa jopa vuonna 2025, mikäli Pariisin ilmastosopimuksen tavoite alle 1,5 asteen lämpenemisestä halutaan saavuttaa. Maailmalla on parhaillaan paljon epävarmuutta ilmastotoimien lähitulevaisuudesta Donald Trumpin vaalivoiton ja hänen kivihiilimyönteisten suunnitelmiensa myötä. Osa maista tulee mahdollisesti käyttämään tilannetta syynä myös omien toimiensa viivyttelyssä. Siksi Suomen kaltaisilla teknologisesti kehittyneillä mailla ei ole lainkaan varaa hidasteluun. Kivihiilestä on luovuttava niin nopeasti kuin mahdollista, ja se tarkoittaa myös Vantaan Martinlaakson kivihiilivoimalan nopeaa korvaamista.

Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii energiantuotannon uudistamiselta laajaa kestävyysajattelua. Vantaalla hiilen sijaan voidaan nojautua muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen asuntokannassa, hukkalämmön talteenottoon, geotermiseen energiaan, maa- ja ilmalämpöpumppuihin, aurinkolämpöön ja lämmön kausivarastointiin. Bioenergiaa kampanja ei sen ilmasto- ja luontovaikutusten vuoksi suosittele kuin korkeintaan viimesijaisena vaihtoehtona.

Mitä Vantaalla sitten pitäisi käytännössä tehdä seuraavaksi? Hiilivapaa Suomi -kampanja ehdottaa päättäjille seuraavanlaista lähestymistapaa:

1. Kuntavaalien jälkeen laadittavassa valtuustostrategiassa on asetettava tavoiteaikataulu kivihiilestä luopumiselle.
2. Kaupunki yhdessä energiayhtiönsä kanssa teettää selvityksen energiansäästötoimien ja uusiutuvan energian paikallisesta potentiaalista.
3. Selvityksen pohjalta laaditaan konkreettinen tiekartta, jossa suunnitellaan tarvittavat investoinnit ja muut toimet kivihiilen korvaamiseksi.

Kuntavaalit 2017 lähestyvät kovaa vauhtia. Vantaan – kuten muidenkin Suomen kuntien – päättäjien ja ehdokkaiden on nyt kerrottava, mitä he aikovat tehdä kotikuntansa ilmastovastuun kantamiseksi. Ilmasto pelastuu vain paperilla, jos ilmastoneuvotteluiden hyviä tavoitteita ei panna pikaisesti toimeen fossiilivoimaloita sulkemalla.
- -
Hiilivapaa Suomi -kampanja järjestää 17.11. avoimen keskustelutilaisuuden Vantaan energiaratkaisuista. Tilaisuutta voi seurata myös striiminä tapahtuman Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/events/1761769454072196/