Marrakechin ilmastokokouksen keskustelut - toivoa ja uusiutuvaa energiaa Afrikasta • 20.1.2017ilmastopolitiikkaMarrakesh2016ilmasto-oikeudenmukaisuus

Leena Kontinen
ilmastokampanja-vastaava, Maan ystävät

Marraskuinen Marrakech tarjosi aamujen viileyttä, keskipäivän auringon lämpöä ja iltataivaan akvarellihehkua ennen pimeyden laskeutumista ihmisjoukkojen ylle. Tarujen tori on totta, sen laidalta lähtivät bussikuljetukset vanhan kaupungin sydämestä ilmastokokousalueelle - COP22 Marokossa oli alkanut.

 Leena Kontinen

Koutoubian moskeija auringonlaskussa - kokouspäivän kotimatkan jälkeen bussista noustessaan Jemaa El Fna -torin laidalla saattoi  astua hetkeksi kuin itämaiseen satuun. Kuva: Leena Kontinen.

Varsinaiset tärkeät neuvottelukokoukset etenivät omalla hitaalla tahdillaan, mutta onneksi muualla tuntui olevan muutosvauhtia lupaavasti enemmän. Eri tahot järjestivät kiinnostavia keskusteluja ja tilaisuuksia, ja tässä kirjoituksessa keskitytään joihinkin niiden aiheisiin toivon ja toiminnan näkökulmasta.

Yksi positiivisimmista tapahtumista oli Afrikan uusiutuvan energian aloitteen (AREI – African Renewable Energy Initiative) esittelytilaisuus. Siitä välittyi aito innostus ja selkeän järkevä näkemys energiavallankumouksen välttämättömyydestä. Perusperiaatteena on afrikkalaisuuslähtöisyyden ja -johdon kunnioitus. Pariisissa julkistettu ja Marrakechissa edelleen kehitetty aloite koskee koko Afrikan mannerta, ja se antaa konkreettisen ehdotuksen pyrkiessään kohti todellista kestävää kehitystä asettaen ihmiset ja yhteisöt energiantuotannon keskiöön ja huomioiden köyhimpien tarpeet. Tavoitteena on 10 GW uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä ja 300 GW vuoteen 2030 mennessä.

 Leena Kontinen

Afrikan uusiutuvan energian aloitteen (African Renewable Energy Initiative, AREI) esittelytilaisuus Marrakechissa 9.11. 2016. Kuva: Leena Kontinen.

Haavoittuvat kehitysmaat näyttivät oikeaa suuntaa muutenkin. Afrikan esimerkin mukaisesti monet muut kehitysmaat alkoivat Marrakechissa keskustella globaalin uusiutuvan energian ohjelmasta.

Ilmastokokouksen lopussa 47 haavoittuvimpien joukkoon kuuluvaa kehitysmaata (Climate Vulnerable Forum CVF) ilahdutti ilmoituksellaan aikomuksestaan siirtyä 100 % uusiutuvaan energiaan mahdollisimman nopeasti. Heidän mukaansa tällainen kunnianhimon taso on ratkaiseva koko heidän olemassaololleen lämpenevässä maailmassa, ja se toimii esimerkkinä vauraammille maille. Otettaisiinpa Afrikan aloitteesta ja haavoittuvien maiden tavoitteesta todella oppia pian esimerkiksi EU:ssa, meillä ja muualla. Oikeammin kai juuri rikkaiden maiden tulisi ilmastotoimillaan ja -rahoituksellaan osoittaa vastuuta suuremmista päästöistään ja olla ilmastoedistyksen edelläkävijöitä todellisuudessa eikä vain puheissaan.

Marraskuun 9. päivän aamuna 2016 Marrakechissakin herättiin shokkiuutisten painajaiseen; Donald Trump oli valittu Yhdysvaltojen presidentiksi eikä se ollut mikään karkea pila vaan virallinen vaalitulos. Ilmastokokousta väritti ymmärrettävä huoli ilmastosopimuksen ja -politiikan tulevaisuudesta, mutta onneksi yleinen asenne oli periksiantamaton sopimuksesta kiinni pitäminen, ja USA:n muihin vaikuttajatahoihin vetoaminen ilmastopolitiikan puolesta. Kansainvälinen Maan ystävät (FoEI) järjesti lehdistökonferenssin järkytyksestä toimintaan toipumiseksi, ja amerikkalaisnuoret järjestivät vaikuttavan tempauksen, voimauttavan yhteisyyden ja laulujen piirin.

Ilmastopakolaisuus tai oikeammin ilmeisesti ilmasto-pakkosiirtolaisuus, koska virallisesti pakolaisnimike on varattu poliittisille pakolaisille, sai myös ansaittua huomiota. Esimerkiksi FoEI (Kansainvälinen Maan ystävät) oli järjestämässä tempausta ja laajaa keskustelua aiheesta.

Ilmastonmuutos on jo nyt aiheuttanut suurta kärsimystä haavoittuvimmilla alueilla; kuivuus, tulvat tai hirmumyrskyt ovat vieneet elämän edellytykset yhä useammilta. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuosina 2008 - 2015 joka vuosi 26 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä syistä. Myös Syyrian pakolaisuuden varhaisena taustana on ilmastosyitä; kuivuus on pakottanut ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin, mikä on lisännyt työttömyyttä ja kärjistänyt konflikteja.

Inhimilliseen hätään on vastattava avulla eikä suojamuureja pystyttämällä. Pakolaisten ja pakkosiirtolaisten asema ja elämä on turvattava. Jos ilmastotoimia ei tiukenneta kunnolla ja ilmastokatastrofia ehkäistä, kotinsa jättämään joutuvien määrät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa moninkertaisiksi – ilmastotyö on myös rauhantyötä.

Ilmasto-oikeudenmukaisuuden uusi raportti (jatkoa viimevuotiselle) ennen vuotta 2020 vaadittavista toimista, Setting the Path Towards 1,5 c - A Civil Society Equity Review of the Pre-2020 Ambition, julkaistiin ensimmäisellä kokousviikolla: kaikkien maiden on kiireisesti kiristettävä päästötavoitteitaan reilusti ja oikeudenmukaisessa suhteessa, jotta alle 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen olisi mitenkään mahdollista. Kansalaisjärjestöt kuten FoEI ja 350.org, mukana mm. kirkko ja ammattiyhdistysliike (ITUC), olivat teettäneet Tukholman ympäristöinstituutilla (SEI) raportin riittävistä ja oikeudenmukaisista päästövähennystavoitteista eri maille, allekirjoittajina mm. Suomen Maan ystävät. FoEI oli järjestämässä julkaisutilaisuutta.

 Leena Kontinen

Ilmasto-oikeudenmukaisuusraportin julkaisutilaisuus 11.11. 2016 Marrakeschissa. Paneelikeskustelijat vasemmalta oikealle: Lidy Napcil, Asian Peoples Movement on Debt and Development; Sivan Kartha, Stockholm Environment Institute; Christian Holz, Climate Equity Reference Project; Rev. Christopher Rajkumar, National Council of Churches Indian; Tasneem Essop, Centre for Energy Democracy; Alison Tate, International Trade Union Confederation ITUC; Brando Wu, Action Aid; Amb. Seyni Nafo, Chair of African Group.Asad Rehman, Friends of the Earth International, kuului myös panelisteihin, mutta joutui poistumaan aiemmin pitämään kansalaisjärjestöjen puheenvuoron ilmastoneuvotteluissa. Kuva: Leena Kontinen.
 

Yksi koskettavimpia hetkiä oli kohdata tuntemattoman marokkalaisnaisen katseeseen syttyvä toivo hänen seuratessaan kadun reunalla miehensä ja lapsensa kanssa suurta ja vakavasta aiheesta huolimatta rentoa ja iloista laajan koalition mielenosoitustamme ilmaston ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta marraskuisena sunnuntaina. Pelkästään tuon yhteyden hetken takia kannatti matkustaa Marokkoon ilmastokokoukseen. Toivoa näkyi useissa katsojissa, vapauden aavistuksen iloa. Noin 5 000:n marokkolaisen ja eri puolilta maailmaa tulleiden ilmastotoimijoiden marssi 13.11. halki Marrakechin oli mahtava kokemus.

 Leena Kontinen

 Leena Kontinen

 Leena Kontinen

Ilmastomarssi Marrakechissa; 5 000 ihmistä marssi aurinkoisesti ilmaston puolesta sunnuntaina 13.11. 2016. Kuvat: Leena Kontinen.

Ilmastokysymyksessä meidän on tehtävä toivomme itse, asetettava heti uudet tarvittavat tavoitteet kohdalleen ja toteutettava ne viipymättä, jotta säästyisimme ilmastokatastrofilta ja voisimme energiavallankumouksen, energiansäästön ja elämäntavan muutoksen kautta vielä jopa parantaa elämänlaatuamme. Maan ystävät tekee omaa ilmastotoivoaan mm. Hiilivapaa Suomi - ja Yhteisöenergia-kampanjoilla. Meidän on päästävä eroon fossiilienergiasta ja alettava tuottaa hajautetusti itse esim. yhteisöinä omaa kestävää uusiutuvaa energiaa.

Kirjoittaja seurasi ilmastoneuvotteluja kansainvälisen Maan ystävien ryhmässä Marrakechissa ensimmäisen neuvotteluviikon ajan 6. - 13.11.2016.