Maailman katto muuttuu aavikoksi • 31.5.2006
Ilmaston lämpeneminen on nopeasti sulattamassa jäätiköt maailman katolta ja muuttamassa vuoristoseudun aavikoksi. Kiinan tiedeakatemian mukaan Tiibetin ylängön jäätiköt sulavat niin nopeasti, että niiden pinta-ala puolittuu joka kymmenes vuosi. Joka vuosi jäätikkö kutistuu pysyvästi vesimäärällä, joka riittäisi täyttämään koko Keltaisen joen. Prosessin aiheuttamat suuret ympäristömuutokset lisäävät kuivien kausien ja hiekkamyrskyjen määrää koko Kiinassa ja kuihduttavat useita maailman suurista joista.
Tiedeakatemian mukaan tasangolla 46 298 jäätikköä, jotka peittävät noin 150 000 neliökilometrin laajuisen alueen. Nämä jäätiköt muodostavat napa-alueiden ulkopuolella suurimman jääalueen keskimäärin 4 000 metriä merenpinnan yläpuolella, kuudesosan koko maailman jäätiköistä.
Jäätiköt ovat kutistuneet viimeisten neljän vuosikymmenen aikana maapallon keskilämpötilan noustessa, mutta nyt sulamisvauhti on kiihtynyt hälyttävästi. Viimeisen 20 vuoden aikana Tiibetin keskilämpötila on noussut yli asteen, ja jäätiköt ovat kutistuneet 7 prosentin vuosivauhdilla.
Tiedeakatemian professori Dong Guangrong analysoi tutkimuksessaan 680 sääaseman mittaustulokset eri puolilta Kiinaa. Hänen mukaansa jatkuvasti kohoava lämpötila saattaa sulattaa ylätasangon tundran ja muuttaa sen aavikoksi.
"Sulavat jäätiköt voivat pahimmillaan aiheuttaa pitkiä kuivuuskausia, laajentaa aavikoitumista ja lisätä hiekkamyrskyjen määrää", Guangrong toteaa. Tasangoilta sulanut juokseva vesi kiihdyttää maaperän eroosiota ja edistää aavikoitumista.
Eroosioalueilta puhaltavat hiekkamyrskyt ovat jo vitsaus Kiinassa. Tänä vuonna Pohjois-Kiinassa, mukaan lukien Beijingin alue, on riehunut jo 13 hiekkamyrskyä. Viime kuussa yksi myrskyistä pyyhkäisi yli alueen, jonka pinta-ala on kahdeksasosa Kiinasta, ja ulottui Koreaan ja Japaniin asti. Matkallaan se kuljetti 336 000 tonnia hiekkaa pääkaupunkiin ja aiheutti siten vaarallisen hengitysilman laadun huononemisen kaupungissa.
Nouseva keskilämpötila vaarantaa myös vasta rakennetun, maailman korkeimman rautatien, joka on tarkoitus avata liikenteelle tänä kesänä. Lämpö uhkaa sulattaa ikiroudan 2,5 miljardin eruon rautatien alta, joka oli suunniteltu yhdistämään Tiibet luoteiskiinalaiseen Qinghain maakuntaan.
Kenties kaikkein pahinta asiassa on, että jäätiköiden sulaminen uhkaa vaikuttaa vesivarastoihin suuressa osassa Aasiaa. Monet maanosan suurimmista joista, kuten Yangtse, Indus, Ganges, Brahmaputra, Mekong ja Keltainen joki, saavat alkunsa ylängöltä.
Pelkästään Kiinassa 300 miljoonan ihmisen vedensaanti riippuu jäätiköistä. Ylänkö on kuitenkin kuivumassa ja pahentamassa jo ennestään vakavaa tilannetta. Jo 400 kaupunkia kärsii tällä hetkellä veden puutteesta, ja näistä sadassa, Beijing mukaan lukien, tilanne on jo käymässä kriittiseksi.
Toiveet, että sulava jäätikkö tarjoaisi vesipulaan edes hetkellistä helpotusta tuomalla lisääntyvässä määrin sulamisvettä, ovat romuttuneet. Suurin osa sulamisvedestä ehtii ilmaston lämpenemisen vuoksi haihtua ilmaan jo ennen kuin se saavuttaa ihmiset.
Qinghai-Tibet-ylängön tutkimusinstituutin johtaja Yao Tandongin johtopäätös on, että "täysimittainen ylänköalueiden jäätiköiden sulaminen johtaa lopulta ekologiseen katastrofiin".