Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle – Järjestöjen kolme tavoitetta • 27.11.2014kansalaisjärjestötuusiutuva energiaCOP20Limailmasto-oikeudenmukaisuus

Leo Stranius
Luonto-Liiton toiminnanjohtaja

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat ensi viikon alusta (1.-12.12.2014) Perun pääkaupungissa Limassa.

Neuvottelut tähtäävät uuteen ja kattavaan kansainväliseen ilmastosopimukseen, joka on tarkoitus hyväksyä Pariisissa joulukuussa 2015. Kyseessä ei ole välikokous. Limassa on onnistuttava ottamaan kriittiset askeleet ennen Pariisin ilmastokokousta.

Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä kannusti 26.11.2014 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Helsingissä Suomea rohkeaan työhön ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Järjestöillä on kolme keskeistä tavoitetta Liman ilmastokokoukselle (COP20)

(1) Luovutaan fossiilisista polttoaineista ja (2) vähennetään päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä samalla kun (3) sitoudutaan kunnianhimoiseen ilmastorahoitukseen.

Oheisella videolla Limaan Suomen delegaation mukana matkaava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi kertoo omia odotuksiaan kokouksella.

Järjestöjen tavoitteet Liman ilmastokokoukselle voi tiivistää seuraavasti:

1. Luovutaan fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Otetaan tavoitteeksi täysin uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen.
– Suomessa lopetetaan esimerkiksi kivihiilen ja turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä.

2. Tuetaan ilmastoneuvotteluissa tavoitetta vähentää päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä.
– Suomessa asetetaan kotimaiset päästövähennystavoitteet ilmastotieteen suositusten tasolle niin, että päästöt vähentyvät nollaan ennen vuotta 2050. Käytetään vahvaa ilmastolakia ilmastopolitiikan välitavoitteiden seurantaan ja ohjaamiseen.

3. Sitoudutaan kunnianhimoisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Edistetään vauraiden maiden sitoutumista ilmastorahoituksen tasaiseen kasvattamiseen vuosina 2015-2020, jotta kansainvälisesti tavoiteltu 100 miljardin dollarin taso voidaan saavuttaa vuonna 2020.
– Suomessa laaditaan ilmastorahoitusstrategia, jolla Suomi toteuttaa kansainväliset ilmastorahoitusvelvoitteensa oikeudenmukaisella, kestävällä ja ennakoivalla tavalla.

”Ilmastoneuvotteluista tarvitaan vahva signaali sijoittajille, yritysmaailmalle ja kotitalouksille siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Että tästä lähtien kaikki tarmo kannattaa suunnata ongelman kiihdyttämisen sijaan sen ratkaisuihin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Suomen näkökulmasta mahdollisimman kunnianhimoinen ilmastosopimus tuo paljon hyötyjä. Hyvä sopimus antaa selkeän suunnan ja tasaisen pelikentän elinkeinoelämälle, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja samalla kun pienemmät päästöt vähentävät ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria haitallisia vaikutuksia.

100 miljoonaa dollaria (Suomen tähän mennessä myöntämä ilmastorahoitus) on pieni summa kattavasta, kunnianhimoisesta, oikeudenmukaisesta ja sitovasta ilmastosopimuksesta.

”Kotimaiseksi tavoitteeksi pitää ottaa fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneuvotteluissa Suomen tulee aktiivisesti tukea tavoitetta fossiiliperäisten päästöjen saamiseksi nollaan myös globaalilla tasolla”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Suomen oma ilmastopolitiikka on passiivista, vaikka meillä olisi mitä parhaat edellytykset osoittaa miten fossiilivapaata hyvinvointia voidaan luoda, järjestöt moittivat.

Päästövähennysten lisäksi rikkaiden maiden on tuettava kehitysmaiden ilmastotoimia ja ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumista.

”Suomikin käyttää vuosittain miljardeja euroja ympäristölle haitallisiin tukiin. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on erityisen tärkeää miettiä, minne yhteisiä varoja kohdennetaan. Ilmastonuutoksen hillitseminen on investointi sekä Suomen että kehitysmaiden tulevaisuuteen”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Järjestöjen yhteisten tavoitteiden takana ovat Greenpeace, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Teksti on julkaistu myös Leo Straniuksen blogissa.