Laivaliikenteestä oppia lentoliikenteeseen: ilmastotoimet ovat mahdollisia • 1.7.2011
Heinäkuussa YK:n alainen Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) otti historiallisen askeleen sopimalla ilmastotavoitteista laivaliikenteelle. Sopimuksen mukaan uusien alusten tulee parantaa polttoainetehokkuuttaan asteittain 10, 20 ja 30 prosenttia. Tämä on ensimmäinen maailmanlaajuinen kaikkia valtioita sitova ilmastotoimenpide.
On käymässä yhä selvemmäksi, että laivaliikenteen ja lentoliikenteen maailmanlaajuiset järjestöt suhtautuvat ilmastonsuojeluun eri tavoin. IMOn sopimus todisti, että laivaliikenteen toimijat voivat ottaa ainakin yksittäisiä edistysaskeleita ilmastotyössään. Lentoliikenteen toimijat sen sijaan junnaavat paikoillaan ja yrittävät estää ilmastotoimien toteuttamista. Tai vielä pahempaa, yrittävät ottaa askeleita taaksepäin nykytilanteestakin.
IMOn sopimusta edeltävä keskustelu oli kiihkeää ja vaikeaakin, mutta läpinäkyvää ja avointa, jokainen osallistuja sai sitä seurata. Laivateollisuus on melko toiveikas tulevaisuuden suhteen ja näkee sopimuksen mahdollisuutena puhdistaa ja vihertää toimintaansa. Tai ainakin osa alan yrityksistä huomaa nämä mahdollisuudet.
Samoihin aikoihin IMOn ilmastosopimuksen kanssa Euroopan komissio sai viimein julkaistua ehdotuksensa laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden säädöksistä. IMO pääsi sopimukseen näistä polttoaineen rikkipitoisuusrajoista jo 2008. Euroopan komission kautta säädöksistä on tulossa osa EU:n jäsenmaiden lainsäädäntöä. Polttoaineen rikkipitoisuuden rajoittaminen tulee vähentämään laivojen rikkipäästöjä noin 80 prosenttia.
Nämä yllä olevat esimerkit osoittavat, että kansainvälinen laivaliikenne pyrkii vähentämään päästöjään. Toisin kuin lentoliikennesektori ja YK:n alla toimiva kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön ICAO (International Civil Aviation Organisation). Lentoliikennesektorin toiminnasta kertoo seuraava esimerkki.
Heinäkuussa nähtiin Euroopan unionin tuomioistuimessa näytelmä, jossa kolme amerikkalaista lentoyhtiötä vastusti lentoliikenteen päästöjen ottamista mukaan EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS, Emission Trading Scheme). Lentoyhtiöiden mielestä on käsittämätöntä ja järjen vastaista, että Eurooppa yrittää vähentää lentoliikenteen päästöjä oman ilmatilansa ulkopuolella. Päästökaupan kustannukset ovat lentoyhtiöille pienehköjä, mutta silti päästöjen rajoittamista vastustetaan. Lentoliikennesektorin reaktiot ilmastonsuojeluun voidaan tiivistää seuraaviin sanoihin: kieltäminen, jarruttaminen, uhkailu, ja lentoyhtiöiden ja valtioiden epäpyhien liittojen hyödyntäminen.
Edellä mainitut kolme lentoyhtiötä vaatii, että EU:n ulkopuoliset kuljetusyhtiöt pitäisi vapauttaa päästökaupasta EUn alueella. Tästä vaatimuksesta ei enää tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Tähän asti ICAOn kiveenhakatuin periaate on ollut se, että kaikkien maiden lentoyhtiöitä pitää kohdella samanarvoisesti. ICAOn kulisseissa, piilossa julkisuudelta, lentoliikenneteollisuus tekee parhaansa romuttaakseen ainoan ICAOn jäljellä olevan ilmastotoimen. ICAO on pyrkinyt mittaamaan ja säätelemään lentoliikenteen polttoainetehokkuutta. Nyt lentoyhtiöt tekevät energiatehokkuuden mittaamiseen mahdottomia esityksiä, ja sanovat, että muunlaisia ehdotuksia ei hyväksytä.
Miksi IMOn ja ICAOn suhtautuminen ilmastokysymyksiin on niin erilaista? Yksi selitys on päätöksentekojärjestelmä: tarvittaessa IMOn säädökset vihreästä teknologiasta voidaan hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöpäätöksellä, sen sijaan ICAOn tapauksessa tarvitaan yksimielinen päätös. Vaikka äänestyspäätöksiä tehdään IMOssa harvoin, niiden tekomahdollisuus jossain määrin ohjaa osallistujien toimintaa. Toinen selitys IMOn ja ICAOn eroihin on kulttuurinen. Laivaliikenne on kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti enemmän maan pinnalla kuin pää pilvissä pyörivä lentoliikenne.
Neuvoni lentoliikennesektorille olisikin: Pilvissä liitelyn sijaan olisi syytä saada jalat maan pinnalle. Ehkä sektorin päättäjille tekisi hyvää käydä lähirannalla kastelemassa varpaita. Ehkäpä niin saataisiin hieman laajennusta näkökulmiin ja löydettäisiin keinot saada nämä molemmat kansainvälisen kuljetusliikenteen muodot vihreämmälle perustalle.