Kuopiossa ymmärretty energiantuotannon keskeinen rooli päästövähennyksissä • 1.9.2004
Suomen kunnissa on lähdetty vastaamaan kansalliseen ilmastostrategiaan ja yleensä ilmastonmuutoksen hillintään aktiivisesti. Suomen kuntaliiton vuonna 1997 käynnistämä kuntien ilmastonsuojelukampanja on aktivoinut useimmat Suomen suurista kunnista selvittämään kasvihuonekaasupäästönsä ja etsimään paikallisia keinoja päästöjen ja energiankulutuksen hillitsemiseksi.
Kunnat on tunnustettava merkittäviksi toimijoiksi kansallisen ilmastostrategian toteuttamisessa, vaikka kuntien rooli tässä onkin usein virallisesti jäänyt vähän epämääräiseksi.
Kuopion kaupunki kartoitti kasvihuonekaasupäästönsä ja energiataseensa jo vuonna 1997, ensimmäisten kuntien joukossa Suomessa.
Vuonna 1999 Kuopioon laadittiin ensimmäisiä paikallisia skenaarioita siitä, miten kasvihuonekaasupäästöt erilaisilla yhteiskunnan kehitysennusteilla voisivat kehittyä. Jo tässä vaiheessa paljastui se, että paikallisen energiantuotannon polttoainevalinnoilla on ratkaiseva merkitys siihen, miten ja millä aikataululla päästöt muuttuvat.
Kun kaupungissa lähdettiin toteuttamaan kunnan energiansäästösopimusta ja energiansäästökysymykset nousivat muutoinkin luontevasti esille eri yhteyksissä, oli luonnollista, että ryhdyttiin valmistelemaan paikallisen toimintaohjelman laatimista kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi.
Näin syntyi Kuopion ilmastostrategia vuonna 2003. Strategian laadintaan osallistuivat ne keskeiset toimijat, jotka Kuopiossa omilla ratkaisuillaan vaikuttavat energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Oleellista on, että strategia ei ole vain Kuopion kaupungin strategia, vaan sen laadintaan ja hyväksymiseen osallistui myös energiantuottajia, elinkeinoelämän edustajia sekä muun muassa suurimpia kiinteistöjen omistajia.
Kuopion ilmastostrategia tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä seuraavilla sektoreilla: energiantuotanto, teollisuus, liikenne ja maankäyttö, palvelut ja hankinnat, kiinteistöjen energiankulutus, jätehuolto sekä maa- ja metsätalous. Sektorikohtaisesti on selvitetty nykytilanne ja arvio tulevasta kehityksestä. Tämän pohjalta on asetettu paikalliset tavoitteet ja kirjattu keskeisimmät toimenpiteet niiden toteuttamiseksi.
Paikallisen ilmastostrategian tekeminen osoitti, että kunnat ovat lähtökohdissaan hyvin erilaisessa asemassa lähdettäessä miettimään keinoja kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on täysi työ saada päästöjen kasvu edes taittumaan, puhumattakaan siitä, että ne pystytään palauttamaan vuoden 1990 tasolle vuosiin 2008-2012 mennessä.
Aivan keskeiseksi muodostuvat energiantuotannossa tehtävät ratkaisut. Kun Kuopion energiantuotannossa keskeisessä asemassa on fossiilisiin polttoaineisiin luettavan turpeen käyttö, eikä sille ole nopealla aikataululla hyviä korvaavia vaihtoehtoja, on ollut pakko tunnustaa, että päästöjen rajoittaminen ei ole yksinkertaista ja nopeaa.
Työ on haastavaa ja se vaatii pitkäjänteisyyttä sekä useiden tahojen yhteistyötä. Energiantuotannon lisäksi huomiota täytyy kiinnittää lukuisiin muihinkin asioihin – kaikkialla, missä energiaa kuluu ja päästöjä syntyy.
Strategian tavoitteita ja toimenpiteitä viedään eteenpäin ja seurataan. Ilmastostrategiaa on viimeisen 9 kuukauden ajan tehty tutuksi kuopiolaisille ihmisille, yrityksille, virkamiehille ja päättäjille erillisen tiedotushankkeen kautta. Ilmastonmuutos ja ilmastostrategia ovat olleet esillä lukuisissa paikallisissa yhteyksissä.
Tehdyn työn jatkona Kuopiossa on käynnistymässä myös konkreettisia energiansäästöhankkeita, joissa koulutetaan seuraavan puolentoista vuoden aikana Kuopion kaupungin koko henkilöstö energiansäästöön. Hankkeissa lähestytään myös yrityksiä, joissa energiansäästö ja ympäristöasioiden hallinta pyritään kytkemään aiempaa tiiviimmin yhteen.