Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Kulttuurien lämpeneminen • 1.12.2003puheenvuorot

Tero Mustonen
Tampereen Ammattikorkeakoulu
Environmental Engineering

Snowchange-hanke ja yhteisöpohjainen ilmastotutkimus

Ilmastonmuutos ravistelee ihmisyhteisöjä. Suuri osa ilmastomuutostutkimuksesta on silti luonnontieteellistä. Yhteiskuntapoliittiset toimet päästöjen rajoittamiseksi operoivat länsimaisen rakenteen mukaan.

Tampereen ammattikorkeakoulun TAMKin Environmental Engineering -koulutusohjelmassa käynnistettiin vuonna 2001 innovatiivinen, yhteisöpohjainen ilmastonmuutosprojekti Snowchange. Lumimuutoksessa pohjoisten alkuperäiskansojen kuten saamelaisten, inuiittien ja nenetsien kanssa dokumentoidaan, mallinnetaan ja seurataan ilmastonmuutoksen paikallisvaikutuksia Arktiksessa.

Dokumentointi suoritetaan perinteistä tietoa (eng. traditional ecological knowledge) tallentaen sekä kylän, saamelaissiidayhteisön, Itämeren hylkeenpyytäjien artteliyhteisön tai muun yhteisön havaintoja arvioiden ja niiden ehdoilla. Snowchange on dokumentoinut yhteistyössä paikallisten kanssa ilmastokokemuksia Alaskassa, Kanadassa, Färsaarilla paikallisten grindadrap-valaanpyytäjien parissa, Islannin hylkeenpyytäjien sekä Venäjän alkuperäiskansojen kesken.

Snowchange tuottaa tieteelle sosiaalis-taloudellisia paikallisarvioita ilmastonmuutoshavainnoista ja niiden vaikutuksista. Esimerkiksi Mackenzie-joen suistossa Kanadan Luoteis-Territorioissa havaitut ikiroudan sulamiset, jään vetäytyminen pohjoiseen, jäiset syyssateet, uusien eläinlajien havainnot (harmaakarhuja Banksinmaalla Luoteis-Territorioissa) sekä uudet sääilmiöt, kuten ukkonen Arktiksen eräissä osissa ovat dokumentoiuja havaintoja. Jää narskuu. Pohjoiset alueet ovat Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan nopeimmin lämpiäviä alueita maapallolla.

Hankkeella on keskeinen koulutuselementti: ympäristöinsinöörit tutustuvat dokumentaatiossa ja monitoroinnissa alueen ekologian lisäksi ihmiskulttuureihin. Projektin aikana kerättävissä ilmastoarvioissa on mukana kulttuurimuutos. Esimerkiksi Beringinsalmen kylähaastatteluissa elokuussa 2002 paikalliset nostivat esille Yu'pik-kielen uudet sanat, jotka viittaavat aikaisemmin jäätyneenä olleisiin, nykyään suliin merialueisiin.

Pohjoismaissa yhteistyötä on tehty saamelaisyhteisöissä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Arktisen keskuksen erikoistutkija Elina Helander, Ochejohkan (Utsjoen) saamelainen, on paikallisesti koordinoinut Kaldoaivin paliskunnan yhteistyötä. Saamelaisyhteisöt ovat kokeneet Snowchangen tärkeäksi, sillä jäiset sateet, lumimuutokset ja perinteisen kalenterin muuttuminen ovat heijastuneet porotalouteen.

Suomessa paikallisekologian hengessä dokumentaatiota on suoritettu Pirkanmaan ammattikalastajien ja rannikoidemme hylkeenpyytäjien parissa. Jääprofessorimme Erkki Palosuo on todennut Itämeren hylkeenpyytäjien olevan jäätiedon mestareita. Kalastajahaastatteluihin osallistunut Pentti Linkola on todennut talven 1995-96 olleen "jäähyväiset vuosisadalle", viimeinen kunnon talvi.

Snowchange toimii myös marginalisoitujen alkuperäiskansahavaintojen foorumina. Hanke on järjestänyt kaksi laajaa konferenssia. Tampereella 2002 kokoontui läntisen Arktiksen ja saamelaisyhteisöiden delegaatiota. Tämän vuoden helmikuussa laaja joukko Kuolan saamelaisia, sekä Siperian alkuperäiskansojen delegaatioita kokoontui keskustelemaan ilmaston ja ympäristön muutoksista Murmanskiin, Venäjälle. Molemmissa konferensseissa osallistujat laativat loppujulistukset (1, 2).

Vastaavanlaisia yhteisöpohjaisia projekteja on muun muassa Sila Alongatok, Inuvialuit-kansan havaintoja ilmastonmuutoksesta Kanadassa. Vuosien 2003 ja 2004 aikana rajoitettuja pilottiyhteisökokeiluja on toteutettu Nepalissa, Tiibetin ylängöllä, Boliviassa ja Afrikassa (Ghana, Namibia). Pohjois-etelädialogin käynnistäminen on Snowchangessa ollut voimakkaasti läsnä alusta alkaen.

Hanke on toiminut yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa vuodesta 2001. IPCC:n kanssa dialogia on käyty neljännen arviointiraportin ihmisyhteisöarvioon liittyen. Arktisen neuvoston alaisen Arctic Climate Impact Assessmentin kanssa laadittiin useiden kymmenien sivujen yhteisöraportit vuonna 2002. Suomen WWF palkitsi Snowchangen Panda-palkinnolla marraskuussa 2002.

Logomme, Kwak'wak'wala-heimon Albert Morrison-Haywardin 'Cultural Warming' kehottaa ihmisiä pohtimaan muutoksen keskellä paikallista tietoa, muutosten vaikutuksia. Sevä, kohvajää, karmutuuli, muut paikallisen suomalaisen tietojärjestelmän osaset dokumentoidaan täälläkin. Snowchange kerää vanhoja lumi-, jää-, sää- sekä tuulisanoja Lumitieto 2004 -kampanjassa ensi talvena. Koululaiset ympäri Suomea haastattelevat isovanhempiaan murre- ja sääasioista.

Sauvakävelyn paukkeessa, hiihtomahdollisuuksien puuttuessa myös Suomen heimot yrittävät sopeutua muutokseen.