Kööpenhaminan ilmastokokous voi edelleen onnistua • 18.12.2009Kööpenhamina

Leo Stranius

Neuvottelut ovat edenneet takkuisesti ja aika uhkaa loppua kesken. Kaikesta huolimatta on mahdollista, että sopimus saadaan vielä aikaiseksi. Edellytykset oikeudenmukaiselle, kunnianhimoiselle ja laillisesti sitovalle ilmastosopimukselle ovat siis olemassa. Yhtä hyvin koko kokous voi päätyä myös katastrofaaliseen epäonnistumiseen.

Torstain valopilkkuja Kööpenhaminassa oli se, että prosessiin liittyvistä erimielisyyksistä päästiin eteenpäin ja neuvottelut sisällöistä jatkuivat täydellä höyryllä. Lisäksi Yhydysvaltojen Hillary Clinton ilmoitti, että Yhdysvallat on valmiita toimimaan sen puolesta, että teollisuusmaiden rahoitus kehitysmaiden toimille nostetaan vähintään 100 miljardiin dollariin vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti summa on aivan liian vähän. Lisäksi Yhdysvalloilta odotetaan selvästi nykyistä kunnianhimoisempaa esitystä päästöjen vähentämiseksi. Onneksi Yhdysvallat on kuitenkin viime metreillä herännyt esittämään konkreettisia lukuja.

Euroopan unioni on kutsunut torstai-illaksi vielä erillisen hätäkokouksen, jossa yritetään ratkoa ilmastoneuvotteluiden avoimia kysymyksiä. Siinä ohessa valtioiden johtajat jatkavat juhlapuheitaan kokouspaikalla. Olenkin kuunnellut nyt kaksi päivää valtioiden johtajien puheita, joissa on toistettu jo kaikille tuttuja fraaseja. Esimerkiksi Presidentti Tarja Halosen puheen voi tiivistään suunnilleen seuraavasti: “Ilmasto on tärkeä ja kaikkien olisi hyvä toimia. Päästöjä pitäisi vähentää ja rahoitusta tarvitaan. Myös naiset ovat tärkeitä. Suomi tekee oman osansa.” On ilahduttavaa, että valtioiden johtajat ovat ainakin muodollisesti sitoutuneet ilmastokriisin torjumiseen.

Ennen Halosta puhui mm. Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren EU:n puolesta. Rennosti puhunut Carlgren muistutti EU:n tavoitteesta pitää lämpeneminen selvästi alle kahden asteen ja esitti EU:n päästävähennystavoitteeksi 95 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Seychellesin presidentti James Alix Michael uskalsi vaatia vielä enemmän ja vaati lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden palauttamista 350 miljoonasosan tasolle.

Toistaiseksi vaikuttavin oli kuitenkin Malediivien presidentin Mohamed Nasheedin vapaasti ilman papereita pitämä puhe, jossa hän vaati teollisuusmaita sitoutumaan 40 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 95 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Malediivin aikoo itse olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä. Nasheedin mukaan nyt pöydällä olevat tavoitteet johtavat hiilidioksidipitoisuuden nousuun ilmakehässä 650 miljoonasosaan ja neljän asteen lämpenemiseen.

Samaan aikaa Kööpenhaminan keskustaan rantautuneen Greenpeacen laivan kyljessä roikkuvassa banderollissa lukee osuvasti: Politicians talk. Leaders act. Climate Action Networkin jakamissa kaulanauhoissa on taas teksti: Lead or go home.