Kööpenhaminan ilmastokokous käynnistyi odottavissa tunnelmissa • 8.12.2009Kööpenhamina

Katri Suomi

Kööpenhaminan kokous alkoi tänään tunteisiin vetoavilla videoilla ja puheilla. Lapset, joiden tulevaisuudesta neuvotellaan seuraavan kahden viikon aikana, vaativat neuvottelijoilta vastuullisuutta ja tuloksia.

Neuvottelijat puolestaan esittivät sitoumuksensa ja halunsa työskennellä tuloksien saavuttamisen puolesta. Kaikki myös tunnustivat ilmastonmuutoksen vaikutusten vaarallisuuden ja tilanteen kiireellisyyden.
Kokoukseen osallistuvien lähes 200 valtion mielipiteet eroavat kuitenkin oleellisesti siinä miten ja millä keinoilla ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin vastataan.

Useiden valtioiden mielestä aika ei riitä laillisesti sitovan sopimuksen saavuttamiseen Kööpenhaminassa, siksi he puoltavat poliittisesti sitovaa sopimusta. Toisten, kuten pienten saarivaltioiden ja monien kehitysmaiden kannalta juuri laillisesti sitova sopimus on kynnyskysymys. Teollisuusmaat haluavat Kiinan kaltaisilta kehitysmailta suurempaa panosta päästöjen vähentämiseksi, kun taas kehitysmaat vaativat teollisuusmaita kantamaan historiallisen vastuunsa ilmastonmuutoksen aiheuttajina. Pitkän aikavälin rahoituksen määrästä, lähteistä ja hallinnoinnista ei ole yhteistä näkemystä.

Neuvotteluaikaa on niukasti ja maiden kannoissa on paljon kiinnikurottavaa. Parempaa tilaisuutta päätösten tekoon ei kuitenkaan ole odotettavissa, joten Kööpenhaminan kokouksesta on saatava tuloksia.
Poliittista tahtoa näyttää löytyvän. Monet valtiot ovat viimeisen viikon aikana esimerkiksi esittäneet kauan odotettuja päästövähennystavoitteitaan. Poliittisen tahdon määrässä on kuitenkin toivomisen varaa. Climateinteractiven arvion mukaan tähän mennessä esitetyillä päästövähennystavoitteilla maailman keskilämpötila nousisi lähes neljä astetta.

110 valtion johtajan odotetaan saapuvan Kööpenhaminaan ensi viikolla. On selvää, että johtajat eivät halua lähteä kotiin tyhjin käsin eli jonkinlainen sopimus Kööpenhaminasta hyvin luultavasti saadaan, mutta rajaako se maailman keskilämpötilan nousun alle kahden asteen, on epävarmaa.

Kansalaisjärjestöt ovat olleet näyttävästi esillä kokouksen avajaispäivänä erilaisilla tempauksilla sekä kokouskeskuksessa että sen ulkopuolella. Järjestöt vaativat päättäjiltä oikeudenmukaista ja kunnianhimoista sopimusta sekä seuraavat tarkkaan eri valtioiden sanomisia.

Suomi pääsi tänään järjestöjen silmätikuksi metsäsektorin päästölaskentaan liittyvien kantojensa vuoksi. Kansalaisjärjestöjen kansainvälinen ilmastoverkosto Climate Action Network (CAN) myönsi Suomelle, Ruotsille ja Itävallalle Päivän fossiili –palkinnon, koska maat ovat vastustaneet metsäsektorin päästöjen laskentasääntöjä, joissa metsien hakkuut tulisivat näkyviin. Maiden esittämät säännöt alentaisivat teollisuusmaiden päästövähennystavoitteita vuodelle 2020 viidellä prosenttiyksiköllä. CAN on jo kymmenen vuoden ajan myöntänyt kyseisen palkinnon ilmastokokouksissa maille, jotka esittävät verkoston mielestä vastuuttomimpia ilmastonäkemyksiä. Suomi ei ole kovinkaan usein ollut palkintojen saajana, jos koskaan. Palkinnon saaminen kokouksen avajaispäivänä on merkki siitä, että kansalaisjärjestöjen mielestä myös Suomen ilmastokannoissa on parantamisen varaa.

Ylipäätään tunnelma niin neuvottelijoiden, järjestöjen kuin median osalta on odottava. Merkittävää edistystä on saatava jo tämän viikon aikana, jotta valtion johtajien päätettäväksi jäisivät vain tärkeimmät poliittiset kysymykset. Luvassa on pitkiä neuvotteluja ja unettomia öitä.