Kööpenhamina valmistautuu presidentteihin ja pääministereihin • 16.12.2009Kööpenhamina

Oras Tynkkynen

Kööpenhaminan ilmastokokous on poikkeuksellisen tärkeä. Täällä linjataan ilmastopolitiikkaa vuosikymmeneksi eteenpäin – ja samalla se, onnistutaanko lämpeneminen rajoittamaan kahteen asteeseen.

Poikkeuksellinen kokous on kuitenkin myös siksi, että ensimmäistä kertaa paikalle saapuu maiden ylin johto. Kööpenhaminaan on tulossa noin 120 maan valtionjohtajat ja päämiehet. Suomea kokouksessa edustavat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen.

Ensimmäiset johtajat ovat jo saapuneet. Emäntämaa Tanskan pääministerin lisäksi kaupungissa ovat myös mm. Ison-Britannian pääministeri Gordon Brown ja Malediivien presidentti Mohamed Nasheed.

Kokouksen korkean tason osuuden käynnistyessä avainkysymykset ovat vielä auki. Näitä ovat:

  • Teollisuusmaiden päästötavoitteet: kahden asteen mukainen polku edellyttäisi vähennyksiä haarukassa 25–40 prosenttia vuoteen 2020, mutta tarjoukset yltävät vasta 11–19 prosenttiin
  • Kehitysmaiden toimet: kehitysmaiden pitäisi onnistua rajoittamaan päästöjen kasvua 15–30 prosenttia, mutta ne ovat haluttomia hyväksymään sitovia velvoitteita – tai edes antamaan kansainvälisen yhteisön seurata ja arvioida toimia
  • Rahoitus köyhille maille: EU:n komission arvion mukaan kehitysmaiden ilmastotyöhön tarvittaisiin vuonna 2020 yhteensä 100 miljardia euroa, mutta neuvotteluissa rahoituksen summa, lähteet, kohteet ja hallinnointi ovat vielä pitkälle auki
  • Laillinen muoto: teollisuusmaat – pl. Yhdysvallat – haluavat uuden sopimuksen, joka kattaisi sekä teollisuus- että kehitysmaat, kun taas johtaville kehitysmaille Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta riittäisi pelkkä Kioton jatko – ja osa kehitysmaista hakee kahta sitovaa sopimusta

Kaikki isot asiat ovat siis vielä päättämättä. Pitäisikö tästä huolestua? Kyllä ja ei.

Kyllä siksi, että kello tikittää. Niukkaa aikaa on valunut poliittisista erimielisyyksistä kumpuaviin menettelytapaprotesteihin: Afrikan ulosmarssiin, ranskankielisten maiden kieltäytymiseen neuvotteluista ilman tulkkausta, kehitysmaiden ryhmän jarrutukseen tunnusteluille.

Kokouksen on määrä päättyä perjantaina. Monet maat ovat tehneet selväksi, että presidentit ja pääministerit eivät tule Kööpenhaminaan varsinaisesti neuvottelemaan – neuvottelijoiden ja ympäristöministerien pitäisi saada valmista sitä ennen.

Toivoa ei ole kuitenkaan syytä menettää siksi, että hajaannus loppumetreille asti kuuluu ilmastokokouksen koreografiaan. Neuvotteluissa yksi osapuoli ei halua antaa periksi itselleen vaikeassa asiassa, ennen kuin toinen on antanut vastineeksi periksi jossain toisessa.

Näin syntyy asioiden vyyhti, joka ratkeaa vain pakettina. Isoissa kysymyksissä mitään ei ole yleensä sovittu, ennen kuin kaikki on sovittu.

Kööpenhaminasta voidaan siis edelleen saada vahva paketti, joka johtaa laillisesti sitovaan sopimukseen. Tarvitaan kuitenkin kaupunkiin saapuvien yli sadan valtionjohtajan vahva tahto.