Komission ilmastopaketti tehostaa päästökauppaa ja lisää uusiutuvaa energiaa • 28.1.2008uutisarkisto

Euroopan komissio julkaisi 23.1 esityksensä EU:n ilmastopolitiikan toteuttamisesta seuraavan 12 vuoden aikana. Komission ilmasto- ja energiapaketti konkretisoi Eurooppa-neuvoston viime maaliskuussa päättämien päästövähennyksien toimeenpanon ja vastuunjaon. Neuvoston asettamat tavoitteet vuodelle 2020 on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, nostaa uusiutuven energian osuus energian tuotannossa 20 prosenttiin, tehostaa energian käyttöä 20 prosenttia sekä kattaa 10 prosenttia liikenteen kulutuksesta biopolttoaineella.

Energiapaketti esittelee jäsenmaiden välisen vastuunjaon päästöjen vähentämisessä sekä uusiutuvan energian lisäyksessä, päästökaupan kehittämistoimenpiteitä ja päästökaupassa jaettavien päästöoikeuksien määrät sekä tavoitteen ja kriteerit liikenteen biopolttoaineiden lisäämiseksi. Valmisteilla on myös hiilen sidontaa ja talteenottoa koskeva direktiivi. Tavoitteet ova laillisesti sitovia ja velvoittavat jäsenmaat omien kansallisten toimintasuunnitelmien tekoon.

Merkittävä työkalu EU:n tavoitteen saavuttamiseen on päästökauppa, jonka kehittämiseksi komissio teki monia tervetulleita avauksia. Päästökaupan piiriin kuuluvat teollisuus- ja voimalalaitokset kattavat 40% EU-alueen päästöistä. Vuodesta 2013 eteenpäin päätökauppa aiotaan laajentaa koskemaan myös muita kaasuja kuin hiilidioksidia, sekä uusia sektoreita kuten lentoliikennettä. Estääkseen ensimmäisellä päästökauppakaudella tapahtunutta liaan avokätistä päästöoikeuksien jakamista, komissio aikaa vastaisuudessa pitää oikeuksien jaon omissa käsissään. Komissio suorittaa jaon vuosittain alenevien päästökattojen mukaan. Suurin osa päästöoikeuksista tullaan huutokauppamaan ja varat ohjaamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Päästökaupan ulkopuolisia sektoreita, kuten liikennettä, maataloutta ja rakennuksia, koskevat päästövähennykset jyvitettiin maittain mm. varallisuuden mukaan. Kansalliset velvoitteet vaihtelevat 20% vähennysttavoitteesta yhtä suuriin oikeuksiin lisätä päästöjä. Suomen vastuulla on -16% päästövähennys. Samoin jyvitettiin yhteinen uusiutuvan energian lisäystavoite, jonka mukaan Suomessa loppukäytetystä enerigasta 38% tulee vuonna 2020 tuottaa uusiutuvalla energialla. Tämä tarkoittaa kymmenen prosenttiyksikön nostoa nykyisestä. Komission jaon korkein tavoite meni naapuriin Ruotsille, jonka tulee nostaa uusiutuvien osuus peräti 49 prosenttiin.

Komission tiedotteen mukaan paketti osoittaa tavotteiden todella olevan sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollisia sekä avaavan eurooppalaisissa yrityksissä uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Suomelle EU:n tavoitteiden saavuttamisen on arvioitu kustantavan korkeintaan 0,5% bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa tällä hetkellä 165 euroa asukasta kohti.

Nyt julkaistun energiapaketin tavoitteet ovat kuitenkin vasta lämmittelyä. Euroopan neuvoston päätöksen mukaan EU nostaa tavoitteensa 20 prosentin päästövähennyksistä 30 prosenttiin automaattisesti, kunhan muutkin teollisuusmaat sitoutuvat kansainvälisissä neuvotteluissa vastaaviin vähennyksiin. Etenkin ympäristöjärjestöt ovat kritisoineen pakettia vääränlaisen signaalin antamisesta lähtemällä liikkeelle vain - 20% tavoitteesta. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 2 asteeseen vaati järeämpia toimia. Balin ilmastokokouksessa teollisuusmaat sopivatkin Kioton sopimuksen jatkokauden neuvottelujen lähtökohdaksi 25-40% päästövähennykset. Komissio vakuutta sormen olevan valmiina liipasimella tavoitteiden nostamiseksi.

European Commisson DG Environment, Climate and Energy Package