Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käyttö Suomessa • 1.2.2008
Komission ehdotus energia- ja ilmastopaketiksi merkitsee päästökauppasektorin ja ei-päästökauppasektorin päästötaseiden tarkastelun erottamista jatkossa entistä selvemmin toisistaan. Päästökauppasektoria tulee jatkossa tarkastella EU-tasolla, kun ei-päästökauppasektorilla katsotaan valtiollista taakanjakoa. EU:n paketti ehdottaa mekanismien käyttömahdollisuutta sekä valtioille että päästökauppasektorin yrityksille. Suomen valtiolle tämä merkitsee ennen kaikkea vuosittaisten päästövaihtelujen tasehallinnan helpottumista, kun edetään kohti varsin tiukkoja päästövähennystavoitteita. Päästökauppasektorin yrityksille mekanismit merkitsevät yhtä lisäkeinoa, niiden etsiessä kustannustehokkaita tapoja täyttää omia velvoitteita ja samalla pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.
Komissio korostaa, että sen paketti on ensimmäinen kerta, kun vahvistetaan mekanismien käyttömahdollisuus Kioton kauden jälkeisille vuosille. Mekanismien käyttömahdollisuus laajenee oleellisesti, mikäli EU:ssa edetään riippumattomasta -20 prosentin vähennystavoitteesta -30 prosentin velvoitteeseen kansainvälisen sopimuksen voimassa ollessa. EU:n paketti on laadittu siten, että mekanismeilla tullee myös olemaan suuri merkitys, kun kehittyviä teollisuusmaita houkutellaan tuleviin ilmastosopimuksiin tai kansainvälisiä päästökauppajärjestelmiä ryhdytään linkittämään toisiinsa.
Päästömarkkinoilla EU:n paketti on aiheuttanut runsaasti hämminkiä. Epävarmuutta vallitsee mm. siitä millaiset hankkeet ovat tulevina vuosina hyväksyttävissä ja milloin toimijat voivat saada varmuuden hankittujen yksiköiden käyttökelpoisuudesta velvoitteiden täyttämisessä. Yksityiskohdiltaan komission ehdotus vaatii siis mekanismien käytön osalta vielä runsaasti hiomista, jotta turhasta markkinaepävarmuudesta päästäisiin ja mekanismeja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti selkeiden sääntöjen vallitessa.