Kioton päästökaupan toimivuus ratkaistaan Dohassa • 27.11.2012DohaKioton pöytäkirjapäästöoikeudet

Hanna Hakko
Suojeluasiantuntija,
Suomen luonnonsuojeluliitto

Yksi Dohan ilmastoneuvotteluiden isoimmista väännöistä tulee näillä näkymin koskemaan yhtä Kioton sopimukseen kuuluvaa päästöoikeustyyppiä ja niiden kohtaloa sopimuksen ensimmäisen ja toisen velvoitekauden nivelvaiheessa.

Kioton sopimuksessa päästövähennystavoitteisiin sitoutuneet maat saivat jokaista hiilidioksidiekvivalenttitonniaan vastaan yhden AAU-yksikön (allowed amount unit). Näillä yksiköillä maat ovat voineet käydä kauppaa keskenään, jos oikeuksia on ollut liikaa tai liian vähän. Lisäksi päästöoikeuksia on voinut saada muiden joustomekanismien kautta, esim. puhtaan kehityksen mekanismista.

Kuinka ollakaan, useat maat ovat onnistuneet vähentämään päästöjään sen verran, että ylimääräisiä AAU-yksiköitä on arvion mukaan Kioton ensimmäisen velvoitekauden lopulla noin 13 Gt:n verran. Määrä vastaa EU:n vuosipäästöjä kolminkertaisesti.

Mikäli Dohan neuvotteluissa ei tehdä muutosta sopimuksen sääntöihin, ylimääräiset AAU-yksiköt saa siirtää 1.1.2013 näillä näkymin käynnistyvälle toiselle velvoitekaudelle. Ympäristöjärjestöjen ja joidenkin päästökauppa-analyytikoiden mukaan ylijäämän siirto vaarantaisi sopimuksen ympäristöintegriteetin ja heikentäisi päästökaupan ohjausvaikutusta madaltamalla ennestään matalia päästöoikeuksien hintoja. Erityisen suuri tämä vaara on, jos nämä ylimääräiset päästöoikeudet aikanaan siirrettäisiin taas eteenpäin Kioton sopimuksesta 2020 toivottavasti käynnistyvään globaaliin ilmastosopimukseen.

Edes EU:n sisällä ei ole vielä päästy yksimielisyyteen siitä, mitä ylijäämälle pitäisi tehdä. Jakolinja ei suoranaisesti kulje niiden välillä, joilla oikeuksia on ja niillä joilla ei ole, sillä ylimääräisiä oikeuksia on useilla mailla. Isoin ylijäämä on Venäjällä, mutta myös monella Keski-Euroopan maalla on ylimääräistä.

Yksi suurimmista AAU:den siirtoa ja käyttöä vastustavista maista on Puola, joka ei halua luopua omista oikeuksistaan. Euroopan maista esimerkiksi Saksa ajaa yksiköiden poistamista. Myös Suomi kannattaa ylijäämän poistoa tai rajoituksia niiden käyttöön.

Kiista ei tietenkään ole vain EU:n sisäinen. Kehitysmaiden voi olla vaikea hyväksyä Kioton sopimukselle toista velvoitekautta, jossa päästöoikeuksien määrää ei selvästi saada rajoitettua sellaiselle tasolle, joka mahdollistaa kahden tai puolentoista asteen lämpenemiskehityksen alla pysymisen. Kehitysmaaryhmä onkin jättänyt kokoukselle esityksen, jossa ylijäämäoikeudet jätettäisiin siirtämättä toiselle velvoitekaudelle.

Neuvotteluiden toisena päivänä osallistujien kesken liikkuu kaikenlaisia spekulaatioita AAU-kysymyksestä, mutta ennustetta kiistan lopputuloksesta on vaikea antaa. Kysymys tulee työllistämään neuvottelijoita todennäköisesti aivan loppumetreille saakka.

Ympäristöjärjestöt ajavat ratkaisua, jossa ylimääräisiä päästöoikeuksia ei päästetä mukaan seuraavalle velvoitekaudelle. Päästövähennyslupaukset ovat ennestään niin matalalla tasolla, että jos ne vesitetään ylimääräisillä oikeuksilla, voimme saman tien toivottaa useiden asteiden lämpenemisen tervetulleeksi.

Perehdy lisää:

Carbon Market Watch: The Phantom Menace. An introduction to the Kyoto Protocol Allowances surplus.