Kioto 10 vuotta - 10 opetusta • 10.12.2007Balin ilmastokokous 2007

Oras Tynkkynen

Päivälleen kymmenen vuotta sitten maailman maat pääsivät historialliseen sopuun Kiotossa, Japanissa. Läpi yön jatkuneiden neuvottelujen jälkeen Kioton pöytäkirja syntyi varhain aamulla.

Kymmenen vuotta myöhemmin ilmastoneuvottelijat viettävät pöytäkirjan syntymäpäivää töiden merkeissä YK:n ilmastokokouksessa Balilla. Tämä on hyvä aika pysähtyä miettimään, mitä kymmenessä vuodessa on opittu.

1. Ilmastotiede vahvistunut entisestään
Jo Kioton kokousta edeltävänä vuonna julkaistu IPCC:n toinen arviointiraportti osoitti ilmastonmuutoksen olevan vakava, pääosin ihmistoiminnan aiheuttama uhka. Kolmas ja neljäs raportti ovat entisestään vahvistaneet tieteellistä pohjaa ja lisänneet huolta seurauksista.

2. Neuvottelut eivät helppoja
Neuvottelut Kioton pöytäkirjasta kestivät kaksi vuotta, ja kului vielä kahdeksan vuotta sopimuksen voimaantuloon. Liki 200 valtion neuvottelut ovat raskaita ja hitaita - liian hitaita haasteen kiireellisyyden näkökulmasta. Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole.

3. Puutteistaan huolimatta paras
Kirjoituspöydän ääressä on helppo keksiä vaihtoehtoja. Kohtuullinen sopimus, joka on hyväksyttävissä, on kuitenkin parempi kuin täydellinen sopimus, joka ei mene läpi. Kioton sopimus on toistaiseksi tehokkain kansainvälinen ilmastosopimus. Sen varaan kannattaa edelleen rakentaa.

4. Kioto vahvin ympäristösopimus
Välillä unohtuu, että Kioton pöytäkirja on vahvin koskaan laadittu kansainvälinen ympäristösopimus. Se sisältää juridisesti sitovia päästötavoitteita, markkinamekanismit, seurannan ja sanktiot. Nämä ovat kaikki saavutuksia.

5. Ilmasto ei pelkkä ympäristökysymys
Kymmenen vuotta sitten ilmastonmuutoksesta puhuttiin pääasiassa ympäristökysymyksenä. Sittemmin on yleisesti tunnustettu, että ilmastossa on kyse myös mm. kehityksestä, taloudesta, teknologiasta ja turvallisuudesta. Tämän pitää näkyä harjoitetussa politiikassa.

6. Kaikkia teemoja ei katettu Kiotossa
Kiotossa painopiste oli teollisuusmaiden päästöjen vähentämisessä ja nieluissa. Vastedes mukaan tarvitaan nopeasti kasvavat kehitysmaat, kansainvälinen liikenne ja metsäkato. Suurempaa huomiota pitää kiinnittää myös vaikutuksiin varautumiseen, teknologiaan ja köyhien maiden tukemiseen.

7. Markkinat valjastettava
Vielä Kiotossa EU ja kansalaisjärjestöt suhtautuivat skeptisesti markkinamekanismeihin. Viimeistään Sternin raportin ansiosta on vahvistunut näkemys, jonka mukaan hiilelle pitää saada globaali hinta. Markkinat voidaan ja tulee valjastaa ilmastonsuojelun avuksi.

8. Sitovat velvoitteet välttämättömiä
YK:n ilmastosopimus perustui vapaaehtoisiin päästötavoitteisiin. Lähestymistavan toimimattomuus kävi ilmi nopeasti. Kioton pöytäkirjan vahvuus on sitovissa velvoitteissa. Päästökehityksen kääntämiseksi myös jatkosopimuksen pitää perustua laillisesti sitoviin tavoitteisiin.

9. Kioto vahvasti hengissä
Osa Kioto-kriitikoista on väittänyt sopimuksen kaatuvan omaan mahdottomuutensa. Toisin on käynyt. Vastikään Australian uusi hallitus ilmoitti liittyvänsä Kioto-klubiin ja ratifioivansa sopimuksen. Merkittävistä teollisuusmaista sopimuksen ulkopuolella on enää vain Yhdysvallat.

10. Kioto vasta alku
Kioton sopu oli historiallinen, mutta silti vasta vaatimaton alku. Ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi maailman päästöt on käännettävä laskuun seuraavien 10 vuoden aikana ja puolitettava vuosisadan puoliväliin mennessä. Kioton jälkeen on otettava vielä monta, verrattomasti suurempaa harppausta.

Maailman merkittävin ympäristösopimus täyttää nyt kymmenen vuotta. Sitä on syytä juhlia!