Kehitysmaat lämpenevät toimenpiteille • 13.12.2007
Valtioiden virallisten puheiden kimara alkoi Balilla keskiviikkona. Ministerien puheista kuunnellaan tarkkaan sitä, mitä sanotaan, mutta myös sitä, mikä jätetään sanomatta. Sanamuodoista yritetään tulkita, ovatko maiden kannat liikkuneet ja millainen sopu voisi syntyä.
Merkillepantavaa on, että monet kehitysmaatkin ovat painottaneet kaikkien valtioiden toimien tärkeyttä. ”Kaikki” tarkoittaa siis muitakin kuin teollisuusmaita. Vaikka osallistumisen tavoista vallitsee villisti erilaisia näkemyksiä, on valmius toimintaan jo sinänsä tärkeä signaali.
Monet kehitysmaat esittelivät omia toimenpiteitään päästöjen rajoittamiseksi. Kiina kertoi tavoitteestaan leikata talouden hiili-intensiteettiä viidenneksellä. Intiassa kansallista ilmastopolitiikkaa valmistellaan pääministerin johdolla.
Meksikossa on aloitettu työ yritysten vapaaehtoisen päästörekisterin luomiseksi. Korealta valmistuu lähiaikoina ilmasto-ohjelma, joka sisältää keskipitkän ja pitkän aikavälin päästötavoitteita.
Ehkä pisimmälle kehitysmaista meni Etelä-Afrikka. Ministeri Marthinus van Schalkwyk totesi lausunnossaan suorasanaisesti:
”Kehitysmaana me olemme valmiita toteuttamaan kunnianhimoisia toimia. Etelä-Afrikka tulee kantamaan oikeudenmukaisen osuutensa yhteisestä tulevaisuusvastuusta. Toimenpiteemme tulevat olemaan mitattavia, raportoitavia ja todennettavia. Tieteen osoittaman kiireellisyyden takia ei ole enää uskottavaa tekosyytä yhdenkään maan toimettomuudelle.”
EU:n, ehdokasmaiden ja mm. Ukrainan puolesta puhunut Portugali korosti kannustimia rohkaista kehitysmaita osallistumaan. Tällaisia voisivat olla mm. globaalin hiilimarkkinan laajentaminen, ns. no-lose- ja sektoritavoitteet sekä syvennetty teknologiayhteistyö.
Raikuvimmat aplodit sai Saksan ympäristöministeri Sigmar Gabriel. Hän paitsi peräänkuulutti kehitysmaiden laajempaa osallistumista, myös kertoi maansa tavoitteesta leikata päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä. Saksa käyttää ministerin mukaan miljardi euroa vuodessa ilmastotyöhön köyhissä maissa.
Norjan pääministeri Jens Stoltenberg puolestaan kertoi maansa tavoitteesta saavuttaa päästöneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin maa kompensoisi kaikki jäljellä olevat päästöt rahoittamalla päästövähennyksiä maan rajojen ulkopuolella. Norja ilmoitti myös rahoittavansa metsiensuojelua kehitysmaissa mykistävällä kolmella miljardilla kruunulla (380 M€) vuodessa.