Ilmastonmuutos pahentanut kuivuutta 1970-luvulta alkaen • 24.1.2005
Maailman kuivuudesta kärsivä alue on yhdysvaltalaisen National Center for Atmospheric Research (NCAR) -laitoksen tutkimuksen mukaan kaksinkertaistunut kolmena viime vuosikymmenenä. Kun 1970-luvun alussa äärimmäinen kuivuus vaivasi 10-15 prosenttia planeetan maapinta-alasta, vuonna 2002 kuivuudesta kärsivän alueen osuus oli jo 30 prosenttia.
Tutkimusjohtaja Aiguo Dain mukaan lähes puolet kuivumisesta johtuu lämpötilojen noususta, joka lisää veden haihtumista. Lämpenemisen vaikutus on huomattavin pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla ja keskileveysasteilla.
Sahelin alueella ja Itä-Aasiassa ensisijaisena syynä kuivuuden lisääntymiseen on El Niñon voimistuminen, joka on karkottanut sateita aina 1970-luvulta saakka.
Kaikkiaan maapallon sademäärä on kasvanut hieman, mutta lämpenemisen vuoksi kosteus haihtuu maasta nopeasti. Tietyt alueet Skandinaviassa, Argentiinassa, Yhdysvalloissa ja Länsi-Australiassa ovat kuitenkin käyneet viime vuosikymmeninä aiempaa kosteammiksi.
Dai pitää todennäköisenä, että kuivuusjaksot, tulvat ja muut ilmaston ääri-ilmiöt muuttuvat keskiarvoja nopeammin. Ääri-ilmiöiden seuranta ja mahdollinen ennustaminen olisi Dain mielestä tärkeää, koska niiden kustannukset ovat suunnattomat ja niille altistuu vuosittain valtava määrä ihmisiä.
NCAR:n tutkimusryhmä sovelsi maaperän kosteuden arviointiin Palmerin asteikkoa. Koska maaperän kosteusoloja ei säännöllisesti mitata suurimmassa osassa maailmaa, lähteinä käytettiin myös pitkän aikavälin sade- ja lämpötilamittauksia.