Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä • 7.12.2015ilmastonmuutosterveysPariisi2015

Emma Lommi
Hallituksen jäsen, Ympäristövastaava, Lääkärin sosiaalinen vastuu - LSV ry

Ilmastonmuutoksen sairastuvuutta ja kuolleisuutta todennäköisesti lisäävinä tekijöinä pidetään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia katastrofeja, äärimmäisten lämpötilojen suoria terveysvaikutuksia, ilmastonmuutoksen aiheuttamien ekosysteemien häiriöiden seurauksena tapahtuvaa ravinnon pilaantumista sekä muutoksia taudinaiheuttajien elinolosuhteissa ja infektiosairauksien lisääntymisessä. Vaikutukset satoihin, hyötyeläimiin ja kalakantoihin aiheuttanevat elintason laskua ja köyhyyttä johtaen edelleen konflikteihin ja ilmastopakolaisiin.

WHO:n arvion mukaan 250 000 ihmistä kuolee vuosina 2030-2050 ilmastonmuutoksesta johtuviin syihin, joista merkittävimpinä pidetään kuumuutta, ripulia, malariaa ja lasten aliravitsemusta.

Luonnonkatastrofeissa kuolee vuosittain 60 000 ihmistä ja luonnonkatastrofien oletetaan lisääntyvän entisestään.

Vaikka ilmastonmuutoksen terveyshaitat korostuvat heikon elintason maissa, ei yksikään valtio voi ajatella olevansa vaikutuksien ulkopuolella. Suomessa vuosien 2003 ja 2010 helleaaltojen aikana yli 75-vuotiaiden päivittäiskuolleisuus lisääntyi keskimäärin 21 %.

Ilmastopakolaisuudesta voidaan nähdä maistiaisia jo Syyrian konfliktin myötä.

Tutkimuksen mukaan tunnettujen aikojen pahin kuivuus kuritti Syyrian hedelmällistä pohjoisosaa vuosina 2007–2010, joka pudotti maataloustuotantoa kolmanneksella. Puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin, joissa köyhyys ja tyytymättömyys hallintoon lopulta purkautuivat protesteiksi ja yhteenotoiksi 2011.

Monilla ilmastonmuutosta lisäävillä tekijöillä on myös suora kuolleisuutta lisäävä vaikutus; WHO:n arvion mukaan ilman pienhiukkaset olivat aiheuttamassa maailmanlaajuisesti 7 miljoona ylimääräistä kuolemaa vuonna 2012, mikä merkitsee joka kahdeksatta kuolemantapausta.

Lihantuotanto on ylivoimainen ympäristön kuormituksessa kasvisruokavalioon nähden. Yksilölle runsas lihansyönti on itsessään riskitekijä sydän-ja verisuonisairauksiin, kuten verenpainetautiin, sepelvaltimotautiin ja diabetekseen, sekä useampaan eri syöpään. Brittitutkimuksen mukaan (Task Force on Climate Change Mitigation and Public Health (Woodcock ym., Lancet 2009) 30 prosentin väestötason vähennys lihansyönnissä vähentäisi sepelvaltimotaudin esiintyvyyttä 15 prosenttia. Auton vaihtaminen pyöräilyyn tai julkisilla kulkemiseen lisää suoraan myös yksilöön kohdistuvaa terveyshyötyä.

Ympäristöystävälliset ratkaisut kulkevat käsikädessä terveyden edistämisen kanssa. Tämän tulisi näkyä voimakkaammin ilmastonmuutoksen ympärillä käytävässä keskustelussa, joka usein sisältää negatiivisen ajatuksen ihmisestä uhraamassa omasta hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien vuoksi. Ilmastoystävälliset ratkaisut tulisi nostaa esiin myös yksilön terveyskäyttäytymisenä. Moniin nykypäivän villityksiin nähden ilmastoystävälliset ratkaisut ovat terveysvaikutuksiltaan parhaimmistoa.