Ilmastonmuutoksen tieteellinen pohja on yhä vankempi • 7.2.2007
Tiedeyhteisön ymmärrys ja tiedot ilmastonmuutoksesta ovat selvästi vahvistuneet viimeisten kuuden vuoden aikana. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusin tiederaportti sitten vuoden 2001 vahvistaa aiempia arvioita ilmastonmuutoksesta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista. IPCC:n neljännen raportin ensimmäisen osan yhteenveto (Summary for Policy Makers) julkaistiin IPCC:n kokouksessa 2.2. Pariisissa. Raportin ensimmäinen osa kuvaa ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja seurauksia.
Tutkimusten yhteenkootut tulokset eivät jätä tilaa epäilylle; ilmasto on muuttumassa. Maapallon lämpötila on nuossut keskimäärin 0,74 celsiusasetetta viimeisen sadan vuoden aikana. Euroopassa lämpenemistä on tapahtunut jo yhden asteen verran. Tutkijat ovat myös entistäkin varmempia, että ihmisen toiminnan vaikutus vuodesta 1750 alkaen on ollut ilmastoa lämmittävä. Kasvihuonekaasuja on ilmakehässä enemmän kuin koskaan viimeisen 650 000 vuoden aikana ja seuraukset ovat yhä nopeampia ja näkyvämpiä. Muutos näkyy jo esimerkiksi merenpinnan ja meren lämpötilan nousuna, jäätiköiden sulamisena ja sateisuuden muutoksina.
Merkittävää uuden raportin tuloksissa on tarkempien havaintojen karttuminen yhä laajemmilta alueilta sekä ilmastomallinuksen kehittyminen ja tehostuminen. Aiempaa kattavampaa ja jopa uutta tietoa esitetään mm. aerosolien vaikutuksista, palautekytkentämekanismeista, auringon säteilymuutoksista sekä ilmaston alueellisesta vaihtelusta.
Uusien IPCC:n laskelmien mukaan maapallon keskilämpötilan voidaan odottaa nousevan 1,1-6,4 astetta vuoteen 2100 mennessä verrattuna 1980 - 1999 keskilämpötilaan. Tämä poikkeaa vain hiukan edellisen raportin arviosta. Tuloksen laaja vaihteluväli johtuu pitkälti hankaluuksista arvioida ihmisen toimintaa ja sen vaikutuksia päästöihin tulevaisuudessa. Kasvihuonekaasupäästöjen nykyisellä kehityksellä ilmasto todennäköisesti lämpenee 0,2 astetta vuosikymmenessä seuraavien 30 vuoden ajan.