Ilmastonmuutoksen terveysuhat meillä ja muualla • 1.8.2004
Vaikka kuinka yrittää etsiä, ei Suomesta tunnu löytyvän ensimmäistäkään tutkimusta siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten terveyteen. Asiasta ei löydy tietoa sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön tai muidenkaan ministeriöiden tai Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Terveysuhkia ei mainita kansallisessa ilmastostrategiassa, jonka valtioneuvosto luovutti eduskunnalle 2002. Suomi on kuitenkin sitoutunut tutkimaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia kansallisesti jo Rion sopimuksessa 1992.
Jos mahdollisia uhkia ei ole kartoitettu, miten niiden ehkäisyä tai niihin sopeutumista voi Suomessa suunnitella? Maailmalla tutkimuksen tarpeeseen on sentään herätty: Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ilmastonmuutos tappaa vuosittain jo 160 000 ihmistä.
Ilmastonmuutoksen terveysuhkia on suoria ja epäsuoria, ja näistä jälkimmäiset ovat merkittävämpiä. Ilmastonmuutos aiheuttaa tulvien lisääntymistä, merenpinnan nousua ja aavikoitumista, mikä taas lisää kansojen liikehdintää, nälkäkatastrofeja sekä taloudellista rasitusta. Kaikki nämä ilmiöt ovat raskaasti epäsuotuisia ihmisten terveydelle. Elintilan ja elinkeinon menettäminen tai sen uhka aiheuttaa lisäksi psyykkistä stressiä.
Suoriksi vaikutuksiksi katsotaan ainakin hyönteisten välityksellä leviävien infektiotautien, erityisesti malarian ja dengue-kuumeen, levinneisyyden laajeneminen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisen seuraukset. Esimerkistä käy Ranskan vuoden 2003 helleaalto, jonka tapaisten ilmiöiden yleistymistä tuskin toivotaan.
Suotuisiakin vaikutuksia on, sillä joidenkin sairauksien katsotaan liittyvän enemmän kylmään kuin lämpimään ilmastoon. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin selvästi epäsuotuisia vähäisempiä.
Yllä mainituista muutoksista ei Suomikaan jää osattomaksi, vaikka asiaa ei vielä tarkemmin tunneta tutkimuksen puuttuessa. Nyt jo kuitenkin tiedetään vaikutusten olevan pahempia muualla, erityisesti kehitysmaissa. Suomessa on taloudellista hyvinvointia, teknologiaa, hyvä terveydenhuolto sekä sivistyslaitoksia ja mediaa. Kansalaisia voidaan kouluttaa suojautumaan. Haavoittuvuus on selvästi suurempi Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja eritoten Afrikassa.
Lukujakin vaikutusten suuruudesta maailmalla on esitetty, mutta ne ovat hyvin epävarmoja. Terveysvaikutusten tutkiminen ja varsinkin ennakoiminen on vaikeaa, mutta tutkimukseen liittyvä epävarmuus ei saa olla esteenä tutkimusten pohjalta tehtyihin päätöksiin.
On esitetty, että muutokset hyönteisten välittämien tarttuvien tautien esiintyvyydessä ovat ensimmäisiä merkkejä vakavista muutoksista ekosysteemissä. Useimmat muutokset ovat tapahtuessaan peruuttamattomia.
Tähän mennessä ihminen on kehittyneissä maissa pystynyt vaikuttamaan suotuisasti terveyteensä. Tulevaisuus näyttää, miten ihmisten toimet tästä eteenpäin vaikuttavat.