Ilmaston puolustamisesta kansanliike - 350-liike leviää • 31.10.2014kansalaisjärjestötmielenosoitusilmastomarssiilmastoliike

Sarianna Mankki
350 Suomi -järjestön puheenjohtaja

Kesällä 2013 viisisataa nuorta joka puolelta maailmaa kokoontui viikoksi Istanbuliin suunnittelemaan, miten kasvattaa globaalia ilmastoliikettä. Maike oli matkustanut paikalle Tyynenmeren Tokelaun atollilta meri- ja maateitse 80 tuntia. Väsymystä ei näkynyt, vaan mies tanssitti, huudatti ja laulatti satojen nuorten joukkoa koko viikon ajan valtavalla energialla. Elämäniloa riitti siitä huolimatta, että hän oli tuomassa vakavaa viestiä: hänen kotinsa on jäämässä meren alle ilmastonmuutoksen seurauksena.

Viikon aikana kuultiin yhtä huolestuttavia tarinoita joka puolelta maailmaa. Muilta Tyynenmeren saarilta, rannikkoalueilta, kuten Bangladeshista ja kuivuuden vaivaamista maista. Sekä tietenkin Filippiineiltä. Ilmastonmuutos näkyi siellä monin tavoin, vaikka kellään ei vielä ollut tietoa supertaifuuni Haiyanista, joka iskisi maahan muutaman kuukauden kuluttua.

Suomesta meitä osallistui tapahtumaan, Global Power Shiftiin, kaksi. Mitä pystyimme sanomaan maastamme? Että kulutamme kolmen maapallon verran luonnonvaroja. Että tuomme joka vuosi miljardeilla euroilla fossiilisia polttoaineita. Että täällä tuhotaan arvokkaat suot, jotta niiltä voidaan nostaa turvetta: raaka-ainetta, joka on ilmastolle vielä suurempaa myrkkyä kuin kivihiili.

Ilmastokriisistä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta emme ole sen torjumisen suhteen läheskään siellä, missä pitäisi. Siksi Yhdysvalloista lähtöisin oleva kansainvälinen ilmastojärjestö 350.org päätti aloittaa Global Power Shift -kampanjan ilmastoliikkeen kasvattamiseksi.

350.org perustettiin vasta vuonna 2008, mutta se on järjestänyt jo noin 20 000 mielenilmausta, ja toimii maailman jokaisessa maassa Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta. Nyt kierroksia nostetaan entisestään.

Global Power Shiftista saimme kipinän perustaa 350 Suomi -järjestön, joka rekisteröitiin viime keväänä. Järjestön nimi tulee kenties maailman kuuluisimman ilmastotutkijan, James Hansenin, vuonna 2007 julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan 350 miljoonasosaa on pitkällä aikavälillä korkein turvallinen raja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudelle. Tänä vuonna pitoisuus ylitti 400 miljoonasosaa, mikä tarkoittaa, että olemme menossa kohti ilmaston peruuttamantonta muutosta. 350 on siis symbolinen luku globaalille ilmastoliikkeelle: tavoite, johon me kaikki pyrimme erilaisilla tavoilla ja strategioilla eri maissa.

Syyskuussa 2014 järjestimme 350 Suomen voimin Suomen ensimmäisen Power Shift -tapahtuman. Tavoitteena oli lähtölaukaus Suomen ilmastoliikkeen uudelle aallolle, ja siinä mielestäni onnistuimme. Noin 100 kaikenikäistä osallistujaa joka puolelta Suomea kokoontui Espoon Otaniemeen viikonlopuksi kouluttautumaan, keskustelemaan, tutustumaan ja suunnittelemaan uutta ilmastotoimintaa. Liike on toki vasta alussa, mutta monissa kaupungeissa on tekeillä uusia kampanjoita esimerkiksi hiilivoiman vastustamiseksi, uusiutuvan, hajautetun energian vaatimiseksi ja sijoittajien painostamiseksi vetämään rahansa pois fossiiliteollisuudesta. Seuraava Power Shift -tapahtuma järjestetään ensi vuonna.

 Jarkko Kallio.

Power Shift keräsi 100 ilmastovaikuttamisesta innostunutta osallistujaa joka puolelta Suomea. Kuva: Jarkko Kallio.

350 Suomi on käynnistänyt myös kansainväliseksi menestykseksi muodostuneen Rahat pois fossiilisista -kampanjan Suomessa. Kampanja haastaa julkiset sijoittajat, kuten yliopistot, seurakunnat, kaupungit ja eläkerahastot vetämään sijoituksensa pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä. Kampanja tunnetaan kansainvälisesti nimellä Fossil Free, ja se on Oxfordin yliopiston mukaan nopeimmin leviävä ympäristöaiheinen kampanja maailmassa.

Kokonaan tai osittain fossiilisijoituksista ovat päättäneet luopua jo esimerkiksi Stanfordin yliopisto, Rockefellerin säätiö ja Kirkkojen maailmanneuvosto. Kaiken kaikkiaan mukana on yli 180 erilaista sijoittajaa joka puolelta maailmaa, ja fossiilivapaata sijoitusvarallisuutta on kampanjan ansiosta kertynyt jo 50 miljardia dollaria. Kampanja sai alkunsa amerikkalaisilta yliopistokampuksilta, ja myös Suomessa sitä on alettu viedä eteenpäin ensimmäiseksi yliopistoissa.

350.org on kunnostautunut myös järjestämällä globaaleja toimintapäiviä ilmaston puolesta. Toimintapäivinä on tempaistu yhtäaikaa näyttävästi joka puolella maailmaa. Edellinen toimintapäivä, 21. syyskuuta, edelsi tärkeää YK:n pääsihteerin koolle kutsumaa ilmastokokousta New Yorkissa. Isossa omenassa nähtiinkin suurimmat marssit, joihin osallistui noin 400 000 ihmistä, neljä kertaa enemmän kuin Kööpenhaminassa 2009 YK:n ilmastokokouksen aikana pidettyyn mielenosoitukseen. Kaiken kaikkiaan toimintapäivänä järjestettiin yli 2600 tapahtumaa yli 160 maassa. Helsingissä Narinkkatorilta Senaatintorille marssi 1200 ihmistä, mikä on yksi viime vuosien suurimmista ympäristömielenosoituksista Suomessa. Seuraava toimintapäivä on jo suunnitteilla.

 Tuula Pystynen.

Helsingin ilmastomarssiin syyskuussa osallistui 1200 ihmistä. Kulkueen lopuksi Tuomiokirkon portaille muodostettiin iso vihreä sydän ilmaston puolesta. Kuva: Tuula Pystynen.

Miksi 350-liike on menestynyt niin hyvin? Ruohonjuuritason liikkeeseen on helppo liittyä ja se toimii alhaalta ylöspäin: kuka tahansa voi perustaa 350-järjestön ja liittyä mukaan. Järjestö levittää inspiroivia tarinoita ilmastotaistoista kaikkialta maailmasta, on yhteydessä sähköisesti ja sosiaalisessa mediassa. Samalla liike on vahvasti paikallinen: vapaaehtoiset tarttuvat paikallisiin ongelmiin ja ratkaisuihin ollen samalla yhteydessä muihin ilmastoaktiiveihin ympäri maailmaa.

Ilmastosta on tulossa todellinen kansanliike. Suomalaisistakin kaksi kolmasosaa pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ympäristöuhkana, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin. He ovat kuitenkin sitä mieltä kotonaan. Ilmastoliikkeen, eli meidän tehtävämme on saada heidät ulos ovesta ja mukaan.