Ilmastokäänne Tampereella • 26.9.2013

Pauli Välimäki
ECO2-ohjelman johtaja, Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki on yksi maamme kasvukeskuksista. Väestö kasvaa vuosittain noin 2000 henkilöllä ja koko kaupunkiseudulla kaksin verroin. Kasvu on tähän saakka merkinnyt myös liikenteen, energian ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvua. Nyt tämä kierre näyttää katkenneen. Päästöt ovat kääntyneet laskuun ja uusiutuvan energian ja joukkoliikenteen osuus nousuun. Mitä Tampereella on tapahtunut?

Tampereen kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät yhteisen ilmastostrategian vuonna 2010. Tavoitteeksi otettiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä. Samana vuonna käynnistettiin ilmastostrategian toteuttamiseksi ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 –hanke, johon Sitra lähti kumppaniksi. Sitra halusi edistää hankkeella erityisesti vähähiilistä kaupunkikehitystä.

Kolmessa vuodessa Tampereella on saatu aikaan ilmastokäänne. Sen osoittavat energia- ja päästötilastot:

  • Kasvihuonekaasujen päästöt vähenivät vuodesta 2010 vuoteen 2012 absoluuttisesti noin 18 prosenttia ja asukasta kohden laskien yli 19 prosenttia.         
  • Tampereen Sähkölaitos Oy:n tuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2012 yli 23 prosenttia.
  • Uusiutuvan energian osuus Tampereen Sähkölaitos Oy:n omassa tuotannossa kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2012 10 prosentista 18 prosenttiin.

Päästöjen vähenemiseen vaikuttaa ennen kaikkea kolme asiaa. Uusiutuvien polttoaineiden – lähinnä metsähakkeen – osuutta on määrätietoisesti lisätty ja turpeen ja maakaasun osuutta vähennetty lämmön ja sähkön tuotannossa. Tampereelle on mm. rakennettu Suomen ensimmäinen pellettipölypolttoon perustuva voimala. Toinen tärkeä tekijä on maakaasun käytön väheneminen osaltaan taantuman takia ja osaltaan sähkömarkkinoiden muutoksen takia: maakaasua ei kannata käyttää pelkästään sähkön tuotannossa kesäkaudella. Silloin Tampereelle ostetaan pohjoismaista vesivoimasähköä. Kolmas päästöjä vähentävä tekijä on ollut oman vesivoiman käytön tehostaminen.

Myös liikenteen päästöt ovat vähentyneet noin 1-2 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2012. Tähän vaikuttaa paitsi taantuman aiheuttama työmatkaliikenteen väheneminen, myös joukkoliikenteen osuuden kasvu. Vuonna 2005 bussiliikenteen osuus matkoista oli vain 16 prosenttia, mutta vuonna 2012 se oli noussut 19 prosenttiin. Pyöräilyn osuus matkoista nousi samana aikana 4 prosentista 6 prosenttiin.

Liikkumisen tapojen muutos on saatu aikaan lisäämällä bussivuoroja, ottamalla käyttöön tiheät ja nopeat runkolinjat ja parantamalla pyörätieverkostoa. Joukkoliikenteen osuuden nousuun – joka muuten on yllättänyt Tampereella alan asiantuntijatkin – on myös vaikuttanut yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Koko kaupunkiseudulla on keskitetty uudisrakentamista hyvien joukkoliikennekäytävien varrelle. Tampere pyrkii sijoittamaan yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville.

Ekotehokkaan kaupunkirakenteen synnyttäminen on hidas, ainakin parin sukupolven mittainen prosessi. Rakennuskanta uusiutuu hitaasti energiatehokkaaksi. Tarvitsemme uutta tekniikkaa ja uusia toimintamalleja niin nollaenergiarakentamiseen kuin energiakorjauksiin. Niitä kehitämme tulevina vuosina mm. Innovatiiviset kaupungit –hankkeessa, jossa Tampere vastaa Älykäs kaupunki –teemasta. Tärkeä osa tätä teemaa on älykkään liikennejärjestelmän kehittäminen. Seuraava askeleemme siinä on kaupunkiraitiotie, jonka rakentamisesta valtuusto päättää ensi keväänä.

Myös energiajärjestelmät uusiutuvat hitaasti. Tampereella seuraavat askeleet ovat Tammervoima-hyötyvoimalaitos, joka muuttaa kierrätykseen kelpaamattoman jätteen energiaksi, ja Naistenlahden voimalan muuttaminen biopolttoaineelle.  Vuonna 2025 noin 75 prosenttia Tampereen Sähkölaitoksen lämmön ja sähkön tuotannosta tapahtuu uusiutuvilla.

Tampere onkin uudessa kaupunkistrategiassa kiristänyt vauhtia: Kasvihuonekaasujen päästöjä pyritään koko kaupungissa vähentämään 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.