Ilmarin sisällöllisten painopisteiden muuttuminen vuosien varrella • 7.8.2012

Ilmari sai alkunsa 2002, kun ympäristöjärjestöt havaitsivat, että koulujen opetussuunnitelmissa ei ollut ilmastonmuutoksesta juuri mitään. Opettajille ilmastonmuutos oli myös uusi asia. Järjestöillä oli valtava halu levittää tietoa ilmastonmuutoksesta ja saada ihmiset kiinnittämään huomiota asiaan.
 
Ensimmäiset ilmari-kalvot vuodelta 2003 olivat vaaleansiniset ja valkoiset. Kouluissa esitettiin mm. Mannin lätkämailaa ja lämpötilan, hiilidioksidipitoisuuden ja metaanipitoisuuden välisiä korrelaatioita. Kaikille kouluvierailijoille painettiin ne painotalossa piirtoheitinkalvoille.
 
2004 opetussuunnitelmaan tuli ilmakehä-teema1. Vähitellen kouluvierailulla havaittiin, että nuorilla alkoi olla tietoa ilmastonmuutoksesta etukäteen. Hankkeesta valmistui arviointitutkimus vuonna 2005, jossa havaittiin, että kouluvierailusta pidettiin ja että nuoret kokivat saaneensa sieltä paljon uutta tietoa. Vierailun kiinnostavimmaksi elementiksi paljastuivat hirmumyrskyt, kuivuus, nälänhätä ja muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset luonnonilmiöt (Kunttu 2005).
 
 2007 valmistuneiden uusien materiaalien painopisteenä oli “nyt on toimittava”. Materiaaleissa oli kuvia kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymisestä ja jäätiköiden sulamisesa. Tulvista, kuivuudesta, myrskystä ja ilmastopakolaisista puhuttiin vielä enemmän kuin aikaisemassa materiaalissa.
 
Vuonna 2009 etsittiin näkökulmaa, joka tulisi lähemmäs nuorta itseään. Abstraktista päästöjen jaottelusta teollisuuden, energiantuotannon, maatalouden ja jätteenkäsittelyn päästöihin siirryttiin henkilökohtaisiin hiilijalanjälkiin. Puhuttiin ruoan, asumisen ja liikkumisen hiilijalanjälkivaikutuksista. Mietittiin erilaisia ratkaisuja hiilijalanjälkien pienentämiseksi.
 
Tästä huomattiin kuitenkin, että nuoret jakautuivat aika tiukasti kahteen leiriin. Osa motivoitui mahdollisuuksista pienentää hiilijalanjälkeä, ja osa koki vahvaa vastenmielisyyttä. 2010-luvun nuorille ideat eläinperäisten elintarvikkeiden ja moottoroidun liikkumisen vähentämisestä olivat nuorille jo tuttuja ja heillä oli valmiit asenteet niihin. 2009 valmistunut arviointi vahvisti epäilyksiämme siitä, että kouluvierailu ei herättänyt nuorissa erityisen paljon tunteita, vaikkakin nuoret, joita muutenkin ilmastoteemat kiinnostivat, olivatkin vierailusta innoissaan (Kantele 2009).
 
Kun ilmastonmuutos tuntui itsessään olevan jo nuorille tuttu ja paljon mielipiteitä jakava aihe, päädyimme 2012 tehdyssä kouluvierailukonseptissa puhumaan tulevaisuudesta. Yhdistimme ilmastonmuutoksen aikaisempiin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Iso ja tärkeä viesti on, että monella puolella maailmaa tehdään jo paljon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
 
 

Ilmarin arviointi

  • 1. Pekka Rokka: Peruskoulun ja perusopetuksen vuosien 1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet poliittisen opetussuunnitelman teksteinä, Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikkö 2011, http://tampub.uta.fi/handle/10024/66741, s. 280