Halpa öljy on mahdollisuus ilmastoliikkeelle • 24.3.2015 • Arktisarktinen öljynporausöljyfossiilivapaus

Elokuussa 2013 The Economistin kansijuttu Yesterday’s fuel uumoili, että öljyntuotannon sijaan laskuun onkin kääntymässä öljyn kulutus. Tuolloin öljyn hinta huitoi yli 90 dollarissa tynnyriltä. Nyt hinta on romahtanut. Takaiskun sijaan tämä on mahdollisuus ilmastoliikkeelle.

Öljyn hinnan laskulla on kolme perussyytä:

1. Tuotannon kasvu.
2. Kysyntä on hidastunut tai kääntynyt laskuun tärkeimmillä markkinoilla Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa.
3. Öljynviejämaat, erityisesti Saudi-Arabia ovat pitäneet tuotantomäärät ennallaan.

Kiinnostavinta on kysynnän hidastuminen. Juuri tästä The Economist puhui. Erityisesti tieliikenteen energiatehokkuusstandardit ovat kiristyneet niin täällä Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon kysynnän hidastuminen johtuu pysyvästä muutoksesta ja kuinka paljon talouskasvun hidastumisesta.

Laskevan öljyn hinnan ongelma ympäristön kannalta on se, että kannusteet sähköautoihin tai ainakin vähemmän kuluttaviin autoihin siirtymiselle vähentyvät.

Matala öljyn hinta mahdollistaa kuitenkin ympäristön kannalta hyvän politiikan tekemisen.

Arktiksella öljyn hinnan putoamisen vaikutus on ollut nopea: öljybuumi on jäähtynyt. Useat yhtiöt ovat ilmoittaneet hankkeiden lykkäämisestä viimeisten kuukausien aikana. Kalliit riskihankkeet pistetään hyllylle ensimmäisinä, kun öljyn hinta laskee.

Vain vähän aikaa sitten seminaareissa ja lehdistössä puhuneet asiantuntijat kertoivat Arktisen öljynporauksen olevan ”väistämätöntä”. Nyt tilanne on aivan toinen. Mahdollisuudet estää arktisen öljynporauksen käynnistyminen, on aivan todellinen. Tilanne on sama muiden ”äärimmäisen öljyn” hankkeiden kuten öljyhiekan kanssa. Maailman suurimpien yhtiöiden torjuminen on helpompaa, kun sijoittajat ja taloudelliset tosiasiat ovat samalla puolella.

Öljyn hinnan putoaminen tarkoittaa, että suurten öljy-yhtiöiden asema vapisee. Tämä on näkynyt viimeaikaisissa reaktioissa. Shellin toimitusjohtaja Ben van Beurden kutsui fossiilisten polttoaineiden kriitikoita ”naiiveiksi” ja Yhdysvaltojen fossiililobby hyökkäsi kasvavaa divestment-liikettä vastaan suorastaan eeppisellä ystävänpäivävideolla. Divestment-liike on saanut monet sijoittajat vetämään rahansa pois fossiilisista polttoaineista.

Nyt on juuri oikea hetki kampanjoida öljyä ja muita fossiileja vastaan. Se vähentää päästöjä, mutta auttaa myös vähentämään näiden yhtiöiden vaikutusvaltaa. Erityisesti suurten öljy-yhtiöiden käyttämä poliittinen vaikutusvalta on merkittävä syy siihen, miksi ilmastonmuutoksen torjunta on edennyt niin hitaasti. Yhtiöiden rahat ovat kiinni siinä, että ilmaston lämmittämistä jatketaan.

Muutama käytännöllinen ehdotus

• Ympäristölle haitalliset tuet kannattaa leikata pois nyt, kun matalampi öljynhinta vauhdittaa taloutta. Todellako maatalouden pitää saada energiaveron palautusta polttoöljyn käytöstä? Maailmalla ongelma on vielä suurempi: miksi ihmeessä amerikkalaiset veronmaksajat tukevat Exxonin öljynetsintää?
• Osa öljyn hinnan laskun hyödystä kannattaa kerätä valtiolle polttoaineverojen kautta. Vielä parempi olisi kiristää päästöperusteista verotusta niin, että se tukisi entistä paremmin siirtymistä vähäpäästöisiin autoihin tai mieluiten sähkö- ja biokaasuautoihin.
• Tehdään kaikkemme, ettei kokonaan uusia alueita avata öljynporaukselle. Siksi suomalaisten jäänmurtajien ei pidä lähteä Shellin matkassa Alaskaan.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Greenpeacen blogissa helmikuussa 2015.