Euroopan ilmastopolitiikan polttavat kysymykset • 1.5.2009
Ilmastonmuutos on suurin uhka maailmalle sekä lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle. Tämä on keskeisin aikamme haaste, suurin ympäristöuhka ja suurimpia turvallisuhkia maailmassa. Enää ei ole kyse siitä, muuttuuko ilmasto vaan siitä, kuinka suureksi muutoksen päästämme.
EU on ollut ilmastopolitiikan kansainvälinen veturi ja tämä asema tulee myös jatkossa säilyttää. Tarvitaan kunnianhimoisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tärkeintä on ponnistella kaikin keinoin mahdollisimman kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaan saamiseksi. Odotukset ovat kovat Kööpenhaminan joulukuun kokoukseen. Nyt tulee saada aikaan sopimus riittävistä päästövähennyksistä.
Sopimuksessa tulee huomioida myös kehitysmaiden tarpeet. Ilmastonmuutoksen seuraukset kohtelevat köyhiä maita kaikista pahiten ja heillä on heikoimmat mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Esimerkiksi vesipula vain pahenee. Ilmastonmuutos on siis vahvasti eriarvoistava! Me teollisuusmaissa käytämme eniten energiaa, joten meillä tulee olla vahva globaali vastuu myös seurauksista.
EU:n jo hyväksytty ilmastopaketti 20 %:n päästövähennystavoitteista oli vasta yksi askel, uusia askelia tarvitaan jatkossa. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCCkin on esittänyt, että teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 25-40 %:lla vuoteen 2020 mennessä, mikäli halutaan estää lämpötilan nousu yli kriittisenä pidetyn 2 asteen. EU:n energiapaketissa on 20 %:n päästövähennystavoitteen ohella sitouduttu 30 %:n vähennyksiin, mikäli kansainvälinen sopimus syntyy
Kattavan sopimuksen lisäksi tarvitaan monelle eri sektorille tiukempia säädöksiä mm energiasäästöön ja energiapihin Euroopan tavoitteiseen. SDP esittää myös unionille laaja-alaista ilmastodirektiiviä, jotta ne sektorit, jotka eivät ole nyt säätelyn piirissä, kuten energia, maatalous, ruoantuotanto, rakentaminen ja liikenne saadaan uuden lainsäädännön piiriin.
Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteys tulisi nähdä myös vahvemmin. Molemmathan ovat seurauksia luonnonvarojen liiasta käytöstä. Tarvitaankin toimia luonnonvarojen säästeliäämmälle sekä kestävälle käytölle. Tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnän kaltaisesti tarvitaan myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Nykyistä tavoitetta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 ei ole otettu vakavasti ja sitovasti. Tarvitaan voimakkaampia toimia. Samoin vesikysymysten uskon nousevan keskeisempään rooliin.
Ilmastonmuutos on samalla myös mahdollisuus mm. työllisyydelle. Monilla ilmastotoimilla voidaan myös vahvistaa työllisyyttä ja taloutta esimerkiksi suuntaamalla taantuman edellyttämiä investointitoimia ympäristö- ja energiateknologiaan, uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja edistämiseen sekä luonnonvarojen kiertoon sekä tehokkaampaan käyttöön
Luonnonvarojen kestävämmän käytölle on mahdollisuuksia. Nykymeno ei ole kestävä, kun elättämiseemme tarvittaisiin neljä maapalloa. Suunnan on muututtava. On muutettava elintapamme tulevien sukupolvien hyväksi eikä tappioksi. Tarvitaan strategia viisaan vihreän kasvun työpaikkojen synnyttämiseksi.
Meidän tulee toimia nyt rivakasti sekä rohkeasti. Voimme olla viimeinen sukupolvi, jolla on mahdollisuus ratkaista maapallon tulevaisuus. Vielä on mahdollisuus löytää tasapaino ja turvata tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet. En halua, että meidän sukupolvi on se joka tiesi, mitä olisi pitänyt tehdä, muttei toiminut. Aikapommi tikittää – hintanaan maailma!