COP24: Vauhtia 1,5 asteen mukaisille sitoumuksille - Järjestöjen odotukset Katowicen COP24 ilmastokokoukseen • 6.12.2018
Kesä 2018 oli Suomessa poikkeuksellisen kuiva ja kuuma. Eikä pelkästään Suomessa. Uusia piinaavia lämpöennätyksiä mitattiin eri puolilla maailmaa.
Apokalyptiset metsä- ja maastopalot, entistä tuhovoimaisemmat hurrikaanit, villieläinten määrän romahtaminen ja mannerjäiden kiihtyvä sulaminen ovat herättäneet hätää ympäri maailman. Ne antavat kuitenkin vasta kevyttä esimakua siitä, mitä meillä on edessä, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävitys jatkuu.
Lokakuussa kansainvälinen ilmastopaneeli varoitti, että kokonaisuudessaan tilanne on huomattavasti vakavampi kuin arvioitiin vielä 2015, kun Pariisin sopimus allekirjoitettiin: riskirajat peruuttamattomille seurauksille ovat lähempänä kuin luulimme. Samalla paneeli oli myös toiveikkaampi kuin moni oli olettanut: lämpeneminen voidaan yhä rajoittaa Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaan 1,5 asteeseen, jos toimia kiihdytetään kaikilla osa-alueilla nyt. Toivoa antaa muun muassa tuuli- ja aurinkoenergian sekä energian varastointiteknologian huomattavasti arveltua nopeampi läpimurto. Ratkaisevaa on, että maiden kansallisia tavoitteita ja toimia päästöjen jyrkäksi laskemiseksi vauhditetaan ja hiilidioksidinieluja kasvatetaan, sillä nykytavoitteilla jatkamme kohti katastrofaalista lämpenemistä.
Katseet suuntautuvatkin nyt YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokoukseen Puolan Katowiceen, jossa hallitusten on määrä vetää johtopäätöksiä IPCC:n raportista sekä sopia Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä. Suomen ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat, että Euroopan unioni - ja Suomi sen aktiivisena jäsenenä ja tulevana puheenjohtajamaana - toimii Katowicen kokouksessa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaisesti ja:
- Sitoutuu päivittämään omat 2030 tavoitteensa 1,5 asteen tavoitteen mukaisiksi ja tunnustaa oman historiallisen vastuunsa lämpenemisestä.
- Neuvottelee mahdollisimman vahvan globaalin päätöksen kansallisten tavoitteiden päivittämisestä vuoteen 2020 mennessä.
- Neuvottelee vahvat ja reilut toimeenpanosäännöt Pariisin sopimukselle, jotka vahvistavat eri osapuolten luottoa siihen, että se, mitä on luvattu, tapahtuu.
- Kantaa vastuunsa ilmastorahoituksen riittävyydestä ja ennakoitavuudesta sekä nyt että vuoden 2020 jälkeen. Suomi nostaa oma lahjamuotoisen ilmastorahoituksen määrän 200 miljoonaan ja vahvistaa raportointisääntöjä.
- Edistää muita haavoittuville maille elintärkeitä asioita, kuten sopeutumisohjelmia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä.
- Rakentaa ratkaisukeskeistä ja uskottavaa ilmastodiplomatiaa, joka uskaltaa tarttua myös EU:n omiin kipukohtiin, kuten päästökaupan ilmaisjakoon, metsäkysymyksiin ja autoteollisuuteen - esimerkkinä muille.
Euroopan komissiolta odotetaan huomenna 28.11. avausta siitä, miten EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteita voidaan lähteä luotsaamaan Pariisin sopimuksen mukaisiksi. Strategia todennäköisesti viimeistellään Suomen EU-puheenjohtajakaudella, joten suomalaisten puolueiden on pikaisesti vahvistettava tukensa 1,5 asteen mukaiselle polulle. Tavoitteiden parantamiselle on nyt nostetta - sitä ovat vaatineet julkisesti mm. 16 jäsenmaan valtion- ja hallituksenpäät (presidentti Niinistö mukaan lukien), joukko eurooppalaisia yrityksiä, sijoittajien ryhmiä, ammattiyhdistysliikkeitä, paikallishallinnon edustajia ja kansalaisjärjestöjä sekä Euroopan parlamentti. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat yhdessä Climate Action Networkin kanssa EU:sta hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä ja negatiivisia päästöjä sen jälkeen.
Lisätietoja ympäristöjärjestöjen vaatimuksista löytyy Climate Action Networkin (CAN) Katowice-kannanotosta.
*******
“Suomessa on nyt sellainen ilmapiiri, että lopetetaan jahkailu ja tehdään se, mitä täytyy. Näytetään omilla teoilla, miten tämä kriisi otetaan haltuun ja käännetään se mahdollisuudeksi rakentaa entistä parempaa yhteiskuntaa. Tämä viesti suomalaisilta on vietävä nyt myös Puolaan. Täältä pesee! Ja me kansalaiset huolehdimme, ettei tämä jää sanahelinäksi, vaan että Suomi todella näyttää maailmalle - yhdessä muiden edelläkävijöiden kanssa”, toteaa Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen.
“Kansainvälisissä neuvotteluissa tarvitaan nyt päättäväisiä ilmastojohtajia ja Eurooppa on viimein heräämässä ilmastokoomasta. Ihan kiva ei enää riitä. Toivottavasti huomenna julkaistava komission päänavaus on aidosti 1,5 asteen polun mukainen ja saa liikkeelle uudenlaiset, päättäväiset toimet jäsenmaiden tasolla. EU-puheenjohtajana Suomi pääsee luotsaamaan tätä tärkeää prosessia. Päästövähennystavoite vuodelle 2030 on päivitettävä mahdollisimman pian”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
“Puola venkoilee hiilivoimansa kanssa ja on yhdessä Suomen kanssa yrittänyt vesittää metsien roolia ilmaston viilentäjänä. Kuitenkin kokonaiskuvassa tuuli- ja aurinkoenergia ottavat sielläkin valtaa ja nielujen vahvistaminen aletaan ymmärtää IPCC:n raportin jälkimainingeissa globaalisti. Suomella on nyt paikka kääntää metsäpolitiikkansa suunta ja samanaikaisesti kasvattaa nieluja ja suojella luontoa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
“Yksi riitakysymys kokouksessa tulee jälleen olemaan rahoitus. Haavoittuvat maat ovat syystä turhautuneita, sillä lupauksia niille suunnatusta tuesta ei ole lunastettu. Tässä Suomi on ollut viime vuosina yksi ongelman aiheuttajista, sillä lupausten vastaisesti lahjamuotoista rahoitusta ei ole kasvatettu, vaan sitä on nykyhallituksen toimesta päinvastaisesti leikattu sekä ohjattu haavoittuvien maiden sijaan Suomen teollisuudelle. Ilmastorahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta ja vastuunkannosta”, sanoo Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Elisa Hara.
“Tyhjien puheiden aika on ohi, nyt tarvitaan tiukempia tavoitteita ja ilmastotekoja, jotka todella mahdollistavat alle 1,5 asteen polulla pysymisen oikeudenmukaisella tavalla. Suuri energiamurros, hyvästijättö fossiilisille energiamuodoille ja siirtyminen kohti 100 % uusiutuvaa energiaa, etenee, mutta sitä on hurjasti vauhditettava mm. edistämällä yhteisöjen omaa kestävän uusiutuvan energian tuotantoa ja energian säästöä. Suomella on nyt suuri mahdollisuus nousta kevään ilmastovaalien kautta EU-puheenjohtajakaudelle ilmastojohtajana, kun teemme oikeita päätöksiä ja valintoja”, toteaa Leena Kontinen Maan ystävistä.
“Puolan ilmastokokouksesta ei ole odotettavissa uusia päästövähennyslupauksia, mutta se on lähtölaukaus prosessille, joka tuottaa ne seuraavien parin vuoden aikana. Odotamme, että Suomi aktiivisesti ja kunnianhimoisesti edistää toimenpiteitä 1,5 asteen polulle pääsemiseksi. IPCC:n raportti sai aikaan innostunutta keskustelua, mutta se ei riitä. Nyt tarvitaan selkärankaa tehdä vaikuttavia ilmastopäätöksiä ja käyttää taloudellisia ohjauskeinoja, jotta Suomi on hiilineutraali vuoteen 2030 ja EU vuoteen 2040 mennessä. Kevään vaalit ratkaisevat suunnan!” Mia Rahunen, WWF Suomen ilmastoasiantuntija.
“IPCC:n raportti herätti monet suomalaiset tilanteen vakavuuteen. Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut kansalaisten kärkihuoleksi. Suomalaiset odottavat nyt, että poliittiset päättäjämme kantavat vastuutaan myös kansainvälisillä areenoilla”, sanoo Niklas Kaskeala Protect Our Winters Finlandin puheenjohtaja.
Toimittajille tiedoksi
YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokous (COP24) järjestetään Katowicessa, Puolassa 2.-14.12.2018. Kokouksen asialistalla ovat erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen säännöt sekä johtopäätökset hallitustenvälisen ilmastopaneelin 1,5 asteen raportista.
Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Katowicessa:
Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, Fingo, puh. 050 317 6686
(Katowicessa 10.-15.12., vastuualue: ilmastorahoitus, neuvottelujen yleiskuva)
Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 631 3399 (Katowicessa 8.12.-16.12.2018, vastuualue: ilmastopolitiikka, nielupolitiikka)
Sanna Ra, viestinnän asiantuntija, Fingo, puh. (Katowicessa 12.-15.12.2018) puh: 050 317 6704
Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Suomessa:
Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liiitto ry, 044 045 8898
Elisa Hara, vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi, 050 471 3557
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 2040834
Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace, p. 050 368 8488
Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 4344972
*******
Kannanotto on julkaistu 27.11.2018 ja sitä on pyydetty järjestöiltä silloin ilmasto.orgiin, vastaus saatiin neljän sähköpostipyynnön jälkeen 5.12.2018, joten teksti pystyttiin julkaisemaan 6.12.2018.