COP23: Irti fossiilisista kaikilla tasoilla • 6.11.2017Bonn 2017ilmastokokousilmastopolitiikka

Tina Nyfors
Kirjoittaja on 350 Suomi –ilmastojärjestön hallituksen jäsen. Hän osallistuu ympäristöjärjestöjen edustajana osana Suomen delegaatiota ilmastoneuvotteluihin Bonnissa 6.-17.11.2017.

Olen juuri saapunut Bonniin junalla. Takana on 35 tunnin matka Helsingistä Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Saksaan. Edessä on kaksi intensiivistä viikkoa, YK:n järjestämä 23. ilmastokokous. Bonniin kokoontuu noin 25 000 osallistujaa ympäri maailmaa. Enää ei ole kysymys siitä, että tarvitsemme ilmastosopimuksen. Jo toista vuotta keskustellaan siitä, miten pannaan käytäntöön toimenpiteet pitääksemme maapallon lämpenemisen reilusti alle kahden asteen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

On kiire. Viime viikolla Maailman ilmatieteen järjestön julkaisemassa raportissa todettiin, että hiilidioksidipitoisuus on ennätyksellisen korkea, 403,3 ppm. Hiilidioksidia oli viimeksi ilmakehässä yhtä paljon yli kolme miljoonaa vuotta sitten. Silloin ilmasto oli 2-3 astetta lämpimämpi kuin nyt. YK:n ympäristöohjelman raportissa todetaan, että valtioiden lupaamat päästövähennykset kattavat vain kolmasosan tarvittavista leikkauksista, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi reilusti alle 2 asteen.

Kokouksen puheenjohtajana toimii Fidži. Tämä on ensimmäinen kerta kun pieni saarivaltio on tässä roolissa. Ilmastonmuutos on Fidžin kohtalonkysymys, joka uhkaa saaren koko olemassaoloa. Se nostaa esiin ilmastonmuutoksen seurauksia, jotka näkyvät kaikkialla maailmassa mutta vaikuttavat eniten köyhimpiin maihin, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta.

Ilmastokokouksen isoihin kysymyksiin kuuluu Pariisin sopimuksen sääntökirja, johon sisältyy menettelytapoja ja ohjeita täytäntöönpanosta. Sääntökirjan tulee valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Bonnin kokouksen lopputuloksena tulisi tuottaa luonnostekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä.

Toinen iso kysymys on miten maat tulevat keskustelemaan päästövähennyksistään vuoden 2018 aikana: missä ollaan päästötavoitteiden suhteen ja kuinka saada tarvittavat lisätoimet, jotta lämpeneminen pysyy reilusti alle 2 asteessa. Tätä vuoropuhelua kutsutaan nimillä Talanoa dialogi. Fidžissä puhutaan Talanoa-hengestä, joka tarkoittaa luottamukseen, empatiaan ja kollektiiviseen hyvään perustuvaa vuoropuhelua.

Tämän vuoden ilmastokonferenssissa on kutsuttu tekniseksi välikokoukseksi. Tähtäimessä on jo vuosi 2018, jolloin sovitaan yksityiskohdista. Tosiasia on, ettei välivuosia ole. Ei ole aikaa odottaa. Ilmasto ei odota. Globaalien päästöjen tulisi kääntyä jyrkkään laskuun viimeistään vuonna 2020.

Tehokas tapa tukea hiilivapaata tulevaisuutta on rahavirtojen kääntäminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä tarkoittaa sijoitusvarallisuuden siirtämistä pois fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden osakkeista, sekä niihin epäsuorasti sijoittavista rahastoista ja muista sijoitusinstrumenteista.

Tätä voidaan perustella eettisillä ja taloudellisilla syillä.  Jos ilmaston pilaaminen on väärin, voiton tavoittelu ilmaston kustannuksella on myös väärin.

Jotta kahden asteen raja ei ylity, 80-90 prosenttia tunnetuista hiilivaroista, 35 prosenttia öljystä ja 50 prosenttia kaasusta on jätettävä maahan UNEPin tuoreen raportin mukaan. Jotta 1,5 asteen tavoitteessa pysyttäisiin, on maahan jätettävien osuuksien oltava vielä suuremmat. Puhtaan ilmastomatematiikan perusteella nämä yhtiöt ovat yliarvostettuja sijoituskohteita.

Ilmastojärjestö 350 Suomi haastaa suomalaiset eläkerahastot ja yliopistot, uskonnolliset instituutiot sekä muut sijoittajat siirtämään sijoitusvarallisuutensa fossiilisista polttoaineista kestävään liiketoimintaan. Yhteistä hyvää tuottavina instituutioina niiden tulisi johtaa muutosta kohti hiilivapaata yhteiskuntaa. Suursijoittajien, kuten eläkerahastojen on kannettava varallisuuden mukanaan tuoma vastuu ja luovuttava sijoituksista fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin.

Muutos pois fossiilisista polttoaineista voidaan saavuttaa ainoastaan, jos toimitaan kaikilla tasoilla yhtä aikaa. Mitkä ovat oman arkesi ilmastotekoja?

Teksti on julkaistu alunperin 350 Suomen blogissa 6.11.2017.

Ilmastomarssi-mielenosoitus Bonnissa 4.11. ennen ilmastokokouksen alkamista.