Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Askelmerkit kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta • 18.11.2013

Harri Laurikka
Suomen valtuuskunnan pääneuvottelija, Ympäristöministeriö

Dohan ilmastokokouksessa 2012 saatiin päätökseen ja suljettiin kaksi tärkeää neuvotteluraidetta: vuodesta 2005 alkaen toiminut Kioton pöytäkirjan raide ja vuodesta 2007 toiminut Balin toimintaohjelman neuvotteluraide. Neuvotteluissa siirryttiin siten uuteen vaiheeseen, jossa jäljelle päätavoitteiksi jäivät uusi sopimus vuonna 2015, jolla säädeltäisiin vuoden 2020 jälkeisiä päästöjä, ja kunnianhimon samanaikainen parantaminen jo ennen vuotta 2020.

Varsovan ilmastokokouksessa yritetään luoda perustuksia vuoden 2015 sopimukselle ja sopia työohjelmasta, jolla kaikkia osapuolia tyydyttävä sopimus on mahdollinen. Jo ennen Varsovaa on sovittu seuraavista asioista:

  • 30.4.2014 mennessä Kioton pöytäkirjan osapuolten on tarkasteltava uudelleen päästötavoitteitaan.
  • kesäkuussa 2014 näitä tarkasteluja käsitellään ministeritasolla Bonnin ilmastokokouksessa
  • 23.9.2014 YK:n pääsihteeri järjestää valtionpäämiestason ilmastokokouksen New Yorkissa
  • COP20:n (Lima, Peru) tulee määritellä vuoden 2015 sopimuksen elementit
  • Toukokuussa 2015 osapuolilla tulee olla käytettävissään sopimuksen luonnos
  • Joulukuussa 2015 (Pariisi, Ranska) tulisi sopimus olla allekirjoituskunnossa.

Maanantaina 18.11. Varsovassa jaettiin uusi puheenjohtajien laatima neuvotteluteksti vuoden 2015 sopimuksesta. Luonnosta ei tätä kirjoitettaessa ole juuri vielä ehditty käsitellä neuvotteluissa. Se kertoo kuitenkin paljon siitä, mitä keskustelut tähän mennessä ovat tuottaneet ja mitä monet osapuolet vuoden 2015 sopimuksesta ajattelevat.

Luonnostekstin mukaan uusi sopimus toimii YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen alla ja perustuu sen periaatteisiin. Sopimuksella on laaja kattavuus ja se vahvistaa puitesopimuksen toimeenpanoa. Ennen vuotta 2020 ja sen jälkeen tehtävät toimet ja niiden kunnianhimo linkittyvät toisiinsa. Uusi sopimus rakentaa niiden instituutioiden varaan, joita neuvottelut tähän mennessä ovat tuottaneet (esim. vihreä ilmastorahasto, sopeutumiskomitea, jne.). Maiden sitoumukset muodostuvat kontribuutioista päästöjen vähentämiseen, sopeutumiseen, ilmastorahoitukseen, teknologian kehittämiseen ja siirtoon, valmiuksien parantamiseen ja toimien parempaan läpinäkyvyyteen. Kaikkia elementtejä käsitellään tasapainoisesti.

Päästövähennysten yhteydessä keskustellaan vielä sitoumusten luonteesta, sitoumusten eriyttämisen laajuudesta ja luonteesta sekä prosessista jolla sitoumuksiin päädytään vuosina 2014 - 2015. Sopeutumisen osalta luonnos esittää maailmanlaajuista tavoitetta sopeutumiselle, mitä monet osapuolet ml. EU on pitänyt melko vaikeana toteuttaa käytännössä. Ilmastorahoituksen osalta tulisi miettiä yksityisen ja julkisen rahoituksen määritelmiä sekä mahdollisia sitoumuksia ja eriyttämistä. Teknologian osalta luonnos mainitsee hyvin kiistanalaiset immateriaalioikeudet, jotka monien osapuolten mielestä eivät lainkaan kuulu ilmastosopimuksen käsittelyyn vaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) alle. Läpinäkyvyyden perusteita taas ovat päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen sekä sitoumusten täyttämiseen liittyvät erilaiset laskentasäännöt (esim. päästökauppa, hiilinielut ja päästötavoitteisiin liittyvät kysymykset, kuten mahdollinen polku).

Luonnokseen ei sisälly selkeää aikataulua siitä, milloin maat toimittaisivat sitoumuksiaan tai miten kauan sen jälkeinen mahdollinen arviointivaihe kestäisi. EU:n tavoitteena on ollut, että tavoitteet saataisiin vuoden 2014 aikana.

Päästövähennyksiä luonnoksessa pyritään tehostamaan 1) teknisellä jatkotyöllä ja foorumilla, jotka edistäisivät päästövähennystoimia valituilla prioriteettisektoreilla, 2) alustalla tai internetsivulla, johon koottaisiin näkyvyyden lisäämiseksi päästövähennys- ja sopeutumistoimia, 3) edistämällä valtioiden ja muiden toimijoiden sertifioitujen päästövähennysten (CER) vapaaehtoista mitätöintiä sekä 4) kutsumalla muita multilateraaleja foorumeja yhteistyöhön HFC-kaasujen tuotannon ja kulutuksen vähentämisessä.

Tekstiluonnoksen mukaan vuonna 2014 järjestettäisiin COP-20:n ja kesäkuun valmistelevien istuntojen lisäksi kaksi lisäkokousta: toinen keväällä ja toinen syksyllä. Näiden rahoitus perustuu kuitenkin vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Lahjoitusten riittävyys on myös esillä Varsovassa.

Lisätietoja Varsovan kuulumisista:

Video ympäristöministeriön COP19-blogissa: pääneuvottelija kertoo ensimmäisen viikon tunnelmat