Aerosolien viilentävää vaikutusta aliarvioitu • 23.6.2003uutisarkisto

Voimakkaasti nousseista kasvihuonekaasupitoisuuksista huolimatta maapallon keskilämpötila on tähän mennessä noussut ainoastaan noin 0,6 astetta. Tämä johtuu osittain ilmastojärjestelmän hitaudesta, mutta myös ihmiskunnan tuottamien aerosolipäästöjen viilentävästä vaikutuksesta. Aerosolit viilentävät ilmastoa kahdella tavalla: lisäämällä pilvien heijastuvuutta ja pidentämällä pilvien elinikää.

Tähän asti aerosolien ilmastovaikutuksia on arvioitu lähinnä "puttuuvien säteilypakotteiden" menetelmällä. Tässä lähestymistavassa on oletettu ilmaston "herkkyys", eli tiettyä kasvihuonekaasupitoisuuksien nousua vastaava lämpötilan muutos, tunnetuksi. Tällöin on voitu laskea, kuinka paljon maapallo olisi tähän mennessä lämmennyt, jos kasvihuonekaasupäästöt olisivat ainoa ilmastoa muuttava tekijä. Aerosolien vaikutus on arvioitu vähentämällä havaittu lämpeneminen pelkillä kasvihuonekaasuilla lasketusta lämpenemisestä.

Tällä menetelmällä aerosolien viilentäväksi vaikutukseksi on laskettu noin 0,2°C. Ilman aerosolivaikutusta maapallon keskilämpötila olisi siis kasvihuonekaasupäästöjen ansiosta kohonnut noin 0,8°C.

Viime vuosina on kuitenkin kyetty mittaamaan ja laskemaan aerosolien ilmastovaikutuksia myös suoraan. Suoraan laskemalla saadut arviot aerosolipäästöjen ilmastovaikutuksesta ovat huomattavasti puutuvan säteilypakotteen menetelmällä saatuja arvioita suuremmat. Viimeisimmissä tutkimuksissa aerosolien viilentäväksi vaikutukseksi on laskettu jopa 1,8°C.

Berliinissä toukokuun lopussa kokoontuneet IPCC:n tutkijat pitävät todennäköisenä, että ero arvioiden välillä johtuu oletettua suuremmasta ilmaston herkkyydestä. Toisin sanoen, kasvihuonekaasupäästöjen tähän mennessä aiheuttama lämpeneminen olisikin voinut olla jopa 2,4°C ilman aerosolien viilentävää vaikutusta.

Aerosolien luultua voimakaampi viilentävä vaikutus on tietysti siinä mielessä hyvä uutinen, että maapallo on niiden ansiosta tähän asti säästynyt nykyistä paljon pahemmalta lämpenemiseltä. Aerosolipäästöt ovat kuitenkin voimakkaassa laskusta. Ja hyvästä syystä: rikkipitoiset aerosolit aiheuttavat mm. massiivisia terveysongelmia ja metsiä sekä vesistöjä vaurioittavia happosateita.

Aerosolipäästöjen suojaava "sateenvarjo" heikkenee tällä vuosisadalla todennäköisesti murto-osaan nykyisestä jättäen maapallon kasvihuonekaasujen luultua voimakkamman lämmittävän vaikutuksen armoille. Aiemmin esitetyn noin kuuden asteen ylärajan sijasta Berliinin tutkijaseminaarissa puhuttiinkin pahimmassa tapauksessa 7-10 asteen lämpenemisestä vuoteen 2100 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoitustarve on siis äkkiä tullut entistäkin akuutimmaksi.

Anderson T.L., Charlson R.J., Schwartz S.E., Knutti R. Boucher O., Rodhe H., Heintzenberg J.: Climate Forcing by Aerosols - a Hazy Picture. Science vol. 300, s. 1103-1104.
Pearce, F: Global warming's sooty smokescreen revealed. New Scientist 07/06/2003. s. 7.