Usein kysytyt kysymykset ilmastonmuutoksen torjumisesta

1) Paljonko kasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää?

Ilmastonmuutosta ei voida täysin pysäyttää, mutta sen hidastaminen on mahdollista. Yleisesti pidetään tavoitteena, ettei ilmaston keskilämpötila nousisi yli kahdella asteella esiteolliseen aikaan nähden. Tämäkään ei estäisi merkittäviä vahinkoja, mutta vähäinenkin yli kahden asteen lämpeneminen lisäisi vahinkoja vielä entisestään huomattavasti.

Kaikkien kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen tasolle, joka vastaa 450 miljoonasosan (ppm) hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä ilman muita kasvihuonekaasuja, voi johtaa 2,5 asteen lämpenemiseen. Jos pitoisuus saadaan pitkällä tähtäimellä vakiinnutettua 400 ppm:ään, lämpeneminen jää 90 % todennäköisyydellä kahteen asteeseen. Nyt kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutus vastaa noin 420 ppm:n hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä.

400 ppm:n tavoite edellyttää maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvun pysäyttämistä jo ennen vuotta 2020, ja vuoteen 2100 mennessä päästöt täytyy käytännössä lopettaa. Teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään jopa 80 % vuoteen 2050 mennessä ja nopeasti teollistuvien kehitysmaiden on katkaistava päästökehityksensä pian.

2) Miten paljon päästöjä eri maat tuottavat?

Ylivoimaisesti tärkein kasvihuonekaasu, jonka määrä ilmakehässä lisääntyy ihmisen toiminnan vuoksi, on hiilidioksidi. Teollisuusmaat tuottavat nykyään yli 60 % hiilidioksidipäästöistä. Suurin yksittäinen päästöjen tuottaja on Yhdysvallat, jonka osuus maailman päästöistä on yli viidennes.

Kehitysmaiden osuus hiilidioksidipäästöistä oli vielä vuonna 1990 alle 30 %, mutta nyt se on noin 40 %. Kehitysmaista päästöjä tuottaa eniten Kiina, jonka osuus maailman päästöistä on noin 12 %. Vuoteen 2025 mennessä kehitysmaiden osuuden arvioidaan nousevan yli 45 %:iin. Päästöt kasvavat melko nopeasti myös Yhdysvalloissa.

Historiallisesti teollisuusmaiden päästöt ovat aiheuttaneet yli 80 % ilmastonmuutoksesta. Vaikka kehitysmaiden osuus kasvaakin koko ajan, niiden päästöt henkeä kohti ovat vielä pitkään huomattavasti pienemmät kuin teollisuusmaissa.

3) Miten päästöjä voidaan vähentää teknologian avulla?

Ilmastonmuutoksen torjumisessa teknologisella kehityksellä on tärkeä rooli. Tärkeimmät teknologiset toimenpiteet ovat päästöttömien energianlähteiden kehittäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästötekniikan parantaminen.

Uusiutuvat energianlähteet ovat täysin tai lähes päästöttömiä ja niiden hinta laskee jatkuvasti. Esimerkiksi energiapulasta kärsivä Kiina on asettanut tavoitteekseen tuottaa 10 % energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2010 mennessä. Myös ydinvoima on päästötön vaihtoehto, mutta ympäristöjärjestöjen mielestä siihen liittyy ongelmia, koska se niiden mukaan mm. lisää energiankulutusta.

Uusiutuvien energianlähteiden tutkimuksen ja kehityksen rahoitus on laahannut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin miljardissa dollarissa, kun se huippuvuonna 1980 oli jopa 2,7 miljardia.

IPCC:n kolmannessa arviointiraportissa sekä teollisuuden, rakennusten että liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaalin arvioidaan olevan parhaimmillaan yli 50 % vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa vähennyksistä seuraa energiatehokkuuden parantumisesta. Myös maataloudessa ja jätehuollossa voidaan saavuttaa tuntuvia vähennyksiä, erityisesti metaanipäästöissä.

4) Mitä taloudellisia ohjauskeinoja päästövähennysten saavuttamiseksi voidaan käyttää?

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoksia. Päästövähennykset ovat yrityksille ja kuluttajille houkuttelevampia, jos niiden toteuttaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Taloudellisesti kannattavaa on lopettaa maailmanlaajuisesti yli 200 miljardin dollarin vuosittainen tuki fossiilisten polttoaineiden käytölle. Tällöin fossiilisten polttoaineiden hinta nousee lähemmäksi niiden todellisia kustannuksia, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Päästöjä voidaan vähentää maakohtaisilla päästökatoilla. Tällöin päästövähennysten kustannuksia voidaan alentaa globaalilla päästökaupalla, joka ohjaa vähennykset sinne, missä ne voidaan toteuttaa edullisimmin. Toinen lähestymistapa on kaikille hiilidioksidipäästöille asetettava vero. Nämä voidaan myös yhdistää.

Laitteiden, autojen ja asuntojen lämmityksen energiatehokkuudelle voidaan asettaa tiukempia vaatimuksia. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä voidaan tukea ja energiasektorin kehitysyhteistyön rahoitus voidaan suunnata uusiutuvan energian käyttöön.

5) Mitä tarkoittaa hiilivuoto?

Hiilivuodoksi kutsutaan sitä, että päästörajoitusten toteuttaminen tietyssä maassa tai tietyllä alueella lisää päästöjä muualla.

Kun yritys harkitsee sijoituksen tekemistä johonkin maahan, se laskee, paljonko tuotanto siellä maksaa. Esimerkiksi terästehdasta perustettaessa eräs vaikuttava tekijä on energian hinta.

Jos jossain maassa asetetaan tiukkoja päästörajoituksia, energian hinta siellä nousee. Muualla maailmassa energian hinta pysyy samana tai jopa laskee. Yritykselle voi olla kannattavaa tehdä sijoituksia maahan, jossa päästörajoituksia ei ole tehty.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioiden mukaan hiilivuoto kumoaa noin 5–20 % Kioton pöytäkirjan päästövähennyksistä. Ongelma ratkeaa, jos kaikki tärkeimmät maat saadaan rajoittamaan päästöjään. Pidemmällä aikavälillä ympäristöystävällisen teknologian kehittyminen vähentää hiilivuodon merkitystä.

6) Paljonko ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa?

Ilmastonmuutoksen torjumisesta koituvien kustannusten arviointi on hankalaa, sillä niihin vaikuttavat monet tekijät, kuten teknologinen kehitys ja päästöjen kasvun nopeus. Sen lisäksi on arvioitava, paljonko torjumiseen sijoitetut resurssit olisivat tuottaneet, jos ne olisi sijoitettu jotenkin muuten – vaikkapa aidsin leviämisen estämiseen kehitysmaissa.

Kustannuksia verrataan yleensä koko maailman kansantuotteeseen. Taloustieteellisten mallien perusteella päästöjen puolittaminen noin 50 vuodessa maksanee 1–2 prosenttia kansantuotteesta. Päästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2100 mennessä maksanee taas 2–4 prosenttia kansantuotteesta. Luvuissa on kuitenkin merkittävää epävarmuutta.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa, jos ilmasto lämpenee hitaasti. Ilmastonmuutoksen torjuminen vähentää kuitenkin merkittävästi suuren ilmastokatastrofin mahdollisuutta, jonka malleissa oletetaan puolittavan esimerkiksi Intian ja Euroopan bruttokansantuotteen.