Usein kysytyt kysymykset ilmastonmuutoksen torjumisesta Suomessa

Näitä sivuja ei ole päivitetty ajantasalle tällä hetkellä. Ajantasaista tietoa löytyy esim. www.ilmasto-opas.fi -sivustolta.

1) Miten paljon ja mistä Suomessa syntyy päästöjä?

Suomen asukasluku on pieni, joten myös kokonaispäästömme ovat maailman mittakaavassa pienet. Päästöt asukasta kohti ovat kuitenkin erittäin korkeat. Suomalainen tuottaa päästöjä kolmanneksi eniten Euroopassa ja kolminkertaisesti maailman ihmisten keskimääräisiin päästöihin verrattuna.

Kaksi kolmasosaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta ja vajaa viidennes liikenteestä. Maataloudesta syntyy noin 10 % päästöistä.

2) Paljonko Suomen pitäisi vähentää päästöjä?

Ilmastonmuutosta ei voida enää täysin torjua, mutta Euroopan unioni on ottanut tavoitteekseen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen kahteen asteeseen. Tavoitteen saavuttamiseksi maailman kokonaispäästöt on käännettävä laskuun 20 vuodessa. Teollisuusmaissa, kuten Suomessa, päästöjä on vähennettävä alle puoleen nykyisestä ennen vuotta 2050.

Koska päästöt kasvavat Suomessa edelleen, on trendin kääntäminen laskevaksi lähivuosina ensimmäinen tavoite. Tätä edellyttää myös Kioton pöytäkirja, jonka mukaan Suomen päästöjen on oltava vuoden 1990 tasolla vuosina 2008–2012.

Kioton pöytäkirjan jälkeisen ajan päästövähennyksistä ei ole vielä kansainvälisesti sovittu. Päästöjen vähentäminen teollisuus- ja kehitysmaissa ja maaryhmien sisällä on poliittinen päätös, jonka pohjana voidaan käyttää erilaisia kriteerejä. Esimerkiksi maiden taloudellinen tilanne, päästöt menneisyydessä, teollisuuden rakenne, teknologian kehittyneisyys, maantieteellinen sijainti ja ilmastolliset olot voivat olla kriteereinä, kun päästövähennyksistä päätetään.

Erityisen tärkeä kriteeri päästövähennyksistä päätettäessä ovat päästöt henkeä kohden, jotka teollisuusmaissa ovat moninkertaiset kehitysmaihin verrattuna. On oikeudenmukaista vaatia teollisuusmaita, kuten Suomea, vähentämään päästöjään paljon kehitysmaita enemmän.

3) Onko Suomen päästötavoite liian tiukka maamme erityisolosuhteisiin nähden?

EU:n 15 silloiselle jäsenmaalle on Kioton pöytäkirjassa määritetty yhteinen päästötavoite, 8 % vähennys vuoteen 1990 nähden. Tavoite jaettiin siten, että joidenkin maiden on vähennettävä päästöjä, kun taas osa voi niitä jopa lisätä. Suomen on vakiinnutettava päästönsä vuoden 1990 tasolle.

Vaikka Suomen päästöt ovat asukasta kohden huippuluokkaa Euroopassa ja maailmassa, päästötavoitetta pidetään Suomessa melko tiukkana. Päästöjen suuruuteen vaikuttavat lämmitystarvetta lisäävä ilmaston kylmyys ja energiaintensiivisen teollisuuden suuri osuus. Erityisesti raskas metalli- ja paperiteollisuus tuottaa Suomessa paljon päästöjä.

Toisaalta lämmittäminen on helpompaa kuin jäähdyttäminen, joka tuottaa paljon päästöjä lämpimissä maissa. Vaikka välimatkat ovat pitkät, liikennesuorite eli ajokilometrit ovat Suomessa hyvin lähellä 15 vanhan EU-jäsenmaan keskiarvoa.

Päästöjä kasvattavat myös korkea elintaso ja materiaalinen kulutus. Korkeat päästöt eivät kuitenkaan tarkoita, että päästöjen vähentäminen olisi Suomessa vaikeampaa kuin muualla. Esimerkiksi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen mukaan uusien talojen energiankulutus voidaan alentaa neljännekseen nykyisestä kustannustehokkain toimenpitein.

4) Mitä Suomi tekee päästöjen vähentämiseksi?

Suomen ilmastopolitiikka perustuu kansainvälisesti sovittuihin vaatimuksiin. Hallitus on valmistellut vuonna 2005 energia- ja ilmastostrategian, jonka tavoitteena on pitää Suomen päästöt vuoden 1990 tasolla, kuten Kioton pöytäkirja edellyttää. Ilmastostrategiassa pyritään energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämisen lisäksi hankkimaan ulkomaisia päästövähennyksiä kilpailukyvyn varmistamiseksi. Päästökauppasektorin ulkopuolisten päästövähennysten, kuten asumisen ja liikenteen, potentiaalin katsotaan olevan hyvin vähäinen. 

Päästövähennyksiin pyritään Suomessa taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten veroilla, EU:n päästökaupalla ja tukemalla päästötöntä energiateknologiaa ja energiansäästöä. Päästöjä vähennetään myös sääntelyllä, kuten rakennusten energiatehokkuusmääräyksillä. Valtio rahoittaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä edistävää tutkimusta, ja ilmastonmuutoksesta järjestetään myös koulutusta ja valistusta.

Strategian ennusteiden perusteella Suomen täytyy ostaa noin kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöoikeuksia, jotta Kioton tavoitteeseen päästään. Ympäristöjärjestöjen mukaan tästä aiheutuu vakavia ongelmia, sillä päästöoikeuksien osto vain siirtää väistämättömiä päästövähennyksiä tulevaisuuteen.