Ekosysteemit Suomessa
Suomalaisen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelman (SILMU 1996) ennusteen mukaan vuoden keskilämpötila on Suomessa vuonna 2100 1,1—6,6 astetta korkeampi kuin vuonna 1990. Sademäärän ennustetaan kasvavan samalla ajanjaksolla 2,75—16,5 %. Muutos sekä lämpötilassa että sateisuudessa on suurin talvella. Kasvukausi pidentyisi keskimääräisen ilmastoennusteen toteutuessa 3—5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä.
Kevään tulo on jo aikaistunut Suomessa
Tulevaisuuden Suomessa talvet ovat nykyistä leudompia ja kevät tulee aikaisemmin. Kevään tulo on jo aikaistunut Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Eliöt ovat reagoineet muutoksiin: kasvien lehteenpuhkeaminen ja lintujen kevätmuutto tapahtuu aikaisemmin keväällä, ja useat perhoslajit ovat levittäytyneet pohjoisemmas (WWF 2002). Jos uusia lajeja leviää Suomeen etelästä, eliöyhteisöjen lajirunsaus voi kasvaa varsinkin Etelä-Suomessa. Toisaalta ilmastonmuutos on vakava uhka pohjoisille elinympäristöille ja niiden lajistolle. Pohjoisen lajiston taantuminen köyhdyttää luontomme monimuotoisuutta. (FINADAPT WP 3)Kasvukauden pidentyminen lisää puiden kasvua. Metsää voi kasvaa nykyistä pohjoisempana. Erilaiset metsätuhot ovat todennäköisesti yleisempiä kuin ennen, eikä niiden vaikutusta puiden kasvuun pystytä ottamaan huomioon ennusteissa kovin hyvin (FINADAPT WP 4). Ilmaston lämpeneminen uhkaa pohjoisten aapa- ja palsasoiden säilymistä (FINADAPT WP 3). Joissa virtaavan veden määrä kasvaa erityisesti talvisin, ja talvitulvat yleistyvät Suomessa. Myös pelloilta ja metsistä huuhtoutuvien ravinteiden määrä kasvaa, mikä lisää vesien rehevöitymistä (FINADAPT WP 6).