Sopeutuminen

Näitä sivuja ei ole päivitetty ajantasalle tällä hetkellä. Ajantasaista tietoa löytyy esim. www.ilmasto-opas.fi -sivustolta.

Ilmaston lämpenemistä voidaan hidastaa vähentämällä kasvihuonekaasujen päästöjä. Se on tehokkain ja varmin tapa vähentää myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja. Ilmasto on kuitenkin lämmennyt jo 0,7 astetta, ja lämpenemisellä on ollut selkeitä haittavaikutuksia. Tähän mennessä ilmakehään päässeiden kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen, joten ilmasto lämpenisi vielä yli puoli astetta tällä vuosisadalla, vaikka päästöt lopetettaisiin kokonaan.

Jo nykyään yhteisöt ja ihmiset eri puolilla maailmaa joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Tulvat, helleaallot ja myrskyt vaativat itsenäistä, rivakkaa ja mahdollisimman hyvin suunniteltua sopeutumista, mutta ennakkosuunnitelmia muuttuvaan ilmastoon sopeutumisesta on alettu laatia vasta hiljattain. Suunnittelun avulla voidaan vähentää itsenäisen sopeutumisen kustannuksia ja torjua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia tehokkaammin.

Jo nykyään yhteisöt ja ihmiset eri puolilla maailmaa joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Sopeutuminen vaatii alueellisesti räätälöityjä toimia kaikkialla maailmassa. Pelkkä keskilämpötilan nousu ei kerro paljonkaan siitä, kuinka ilmastonmuutokseen on sopeuduttava. Ilmastolliset ääri-ilmiöt ovat yhtä merkittävä tekijä kuin keskilämpötila. Lisäksi yhteiskunnan ja ympäristön haavoittuvuus vaihtelee voimakkaasti alueittain. Yhteiskunnan sopeutumista on helpompi edistää kuin ympäristön, sillä ympäristömuutokset ovat helposti pysyviä. (IPCC 2001)

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen eivät ole ristiriidassa, ja molempia tarvitaan. IPCC korostaa (2007) sopeutumisen tärkeyttä kahdesta syystä: ihmisten tähänastisten kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusta ei voi enää estää, ja toisaalta ilmastonmuutoksella on seurauksia, joihin voi vastata vain sopeutumalla. Pelkkä sopeutuminen ei kuitenkaan riitä selviytymiseen kaikista odotettavista ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumismahdollisuudet vähenevät ja sopeutumistoimet tulevat kalliimmiksi. Sopeutumisen rajat ja todelliset kustannukset ovat vielä epäselviä.

Jos keskilämpötila nousee 2–4 °C, keskeiset vaikutukset lisääntyvät ympäri maailman: luonnon monimuotoisuus köyhtyy laajamittaisesti, maatalouden tuottavuus heikentyy ja merenpinta nousee. Erityisen vaikeassa asemassa ovat suoraan luonnosta elantonsa saavat alkuperäiskansat sekä köyhimmät kehitysmaat ja kansanosat.

Jos keskilämpötila nousee yli 4 °C, nousu ylittää paitsi fysikaalisten ja biologisten myös sosiaalisten järjestelmien sopeutumiskyvyn. Paikallisesti lämpötila voi nousta enemmänkin. (IPCC 2007)