Energiansäästö

Energiansäästön mahdollisuuksista on Suomessa vieläkin valtaosa käyttämättä, ja energiaa voidaan säästää lähes joka yhteiskunnan alalla: teollisuudessa, palveluissa ja kotitalouksissa.

Tutkimusten ja kokemusten mukaan investoinnit sähkön säästöön tuottavat selvästi halvinta sähköä. Energiansäästöprojektit ovat kahdesta kymmeneen kertaan kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen. (Motiva 1999, ETLA 1999, VTT 1999a Lähepelto 1998, KTM 2001a, KTM 1995)

Matalaenergiatalot

Rakennusten lämmitykseen kuluu noin 20 % Suomessa käytetystä energiasta. Eniten lämmitysenergiaa kuluttavat pientalot, joiden osuus on noin kolmannes.

Pelkästään lämmitysjärjestelmien säädöllä voidaan vähentää energiankulutusta huomattavasti, sillä Suomen lämmitysjärjestelmissä jopa kolmen neljäsosan perussäädöissä on puutteita. Jo yhden asteen lämpötilan lasku alentaa lämmitysenergian tarvetta viidellä prosentilla. (Motiva)

Merkittävä lämmitysenergian kulutusta lisäävä tekijä on suoran sähkölämmityksen asentaminen uusiin pientaloihin: edelleen kaksi kolmesta uudesta pientalosta lämpiää sähköllä. Sähkölämmitys on tehoton tapa tuottaa lämpöä, sillä koko tuotantoketjun aikana suuri osa siitä menee hukkaan. Sähkölämmitys aiheuttaa kulutushuippuja pakkassäillä, joten tuotantokapasiteettia on rakennettava lisää.

VTT:n kehittämät matalaenergiatalot vähentävät rakennuksen lämmitysenergian tarvetta 60-90 % eivätkä käytännössä tule maksamaan juuri tavallisia rakennuksia enempää. Kokonaisuudessaan matalaenergiatalot säästäisivät pelkästään uudisrakentamisessa vuosittain merkittävän määrän energiaa. Vuonna 2020 säästö olisi jo 7 TWh eli lähes Loviisan ydinvoimalan energiantuotannon verran. (VTT 1999b.)

Pientalon lämmityskustannusten laskuri. Vaihtoehdoista puuttuvat vihreä sähkö ja puupelletit.

Kotitalouksien sähkönkulutus

Kodinkoneiden käyttämä sähkömäärä kasvaa jatkuvasti ja on jo lähes 10 TWh. Kasvu johtuu uusien sähkölaitteiden hankinnasta, sillä laitteiden keskimääräinen sähkönkulutus on laskussa. Kodin sähkölaitteista jääkaapit ja pakastimet kuluttavat sähköä eniten, yli neljänneksen, ja valaistus lähes saman verran. Viihde-elektroniikan osuus on kuitenkin kasvussa. (Työtehoseura 2002, KTM)

Useat laitteet ovat päällä ja kuluttavat sähköä silloinkin, kun niitä ei aktiivisesti käytetä. Yhteensä nämä valmiustilat kuluttavat keskimäärin 5–10 % kotitaloussähköstä. Määrä vastaa Suomessa noin yhden hiilivoimalan tuotantoa vuodessa. (Motiva)

Monissa sähkölaitteissa, kuten jääkaapeissa ja pesukoneissa, on nykyään energiansäästömerkinnät. Valitsemalla vähiten energiaa kuluttavia laitteita voi vähentää sähkönkulutustaan huomattavasti. Esimerkiksi valitsemalla energiansäästölamppuja hehkulamppujen sijaan voi vähentää valaistuksen sähkönkulutusta jopa 80 %.

Paras keino sähkönkulutuksen vähentämiseen on valaistuksen ja laitteiden turhan käytön välttäminen. Energiansäästötutkimusten mukaan pelkästään parhaan nykyisin saatavilla olevan tekniikan käyttöönottaminen laskisi kotitaloussähkön kulutusta 20 % kymmenessä vuodessa, vaikka laitteita hankitaan lisää. (Työtehoseura 2002)

Toimistojen sähkönkulutus

Toimistojen sähkönkulutus on ollut kasvussa ja on noin 2 % sähkönkulutuksesta. Suurin kasvu johtuu toimistolaitteista kuten tietokoneista ja kopiokoneista sekä valaistuksesta. Uusissa laitteissa on kuitenkin huomattavasti mahdollisuuksia säätää energiankulutusta vastaamaan käyttöä. Samoin valaistusta voidaan säätää. Teknisesti parhaan mahdollisen tekniikan käyttöönotolla voitaisiin vähentää kulutusta jopa 70 %. (Työtehoseura 2002)

Teollisuus

Metsäteollisuus kuluttaa Suomen sähköstä kolmanneksen. Merkittävä osa tästä kuluu yhteen prosessiin: paperin raaka-aineen, massan, hiertämiseen mekaanisesti puusta. Mekaanisen massan tuotannon tehostamista tutkittiin TEKES:n Kestävä paperi -teknologiaohjelmassa, jossa suurimmat paperinvalmistajat olivat mukana. Kehitetyillä uusilla prosesseilla voidaan massan tuotannossa säästää sähköä 5-15 %. (Lähemäki 1998, Tilastokeskus 2001.)

Sähkömoottorit, jotka tavallisesti käyvät tarpeesta riippumatta samalla nopeudella, kuluttavat noin 65 % Suomen teollisuuden sähköstä. Säätelemällä moottorin nopeutta taajuusmuuttajilla voidaan sähkön kulutus usein vähentää puoleen.

Investoinnit maksavat itsensä takaisin 5–10 kertaa nopeammin kuin uuden voimalaitoskapasiteetin rakentaminen. Taajuusmuuttajat ovatkin eräs kannattavimpia keinoja vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Kuitenkin vasta noin 10 prosentissa Suomen teollisuuden sähkömoottoreista on taajuusmuuttajat. (ETLA 1999, Zwei 1999.)

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää parantamalla laitosten hyötysuhdetta. Hyötysuhteella tarkoitetaan sitä määrää, jonka voimalaitos pystyy saattamaan polttoaineen, vaikkapa hiilen, energiasta hyötykäyttöön esimerkiksi sähköksi tai lämmöksi. Se ilmaistaan prosentteina ja on aina vähemmän kuin sata prosenttia.

Lauhdutusvoimaloissa eli lauhdevoimaloissa tuotetaan vain sähköä ja hyötysuhde on noin 35 %. Yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä ja hyötysuhde voi olla jopa 90 %. Hyötysuhteen nostaminen sähköä ja lämpöä tuottamalla on merkittävä päästöjen vähennystapa.

Samalla kun voimalaitoksen hyötysuhde kasvaa, voimalaitoksen tuottamat hiilidioksidipäästöt energiayksikköä kohti vähenevät. Hiilellä tuotettu lauhdevoima tuottaa eniten hiilidioksidia energiayksikköä kohti.

Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa hiilikin tuottaa noin puolet vähemmän hiilidioksidia tuotettua energiayksikköä kohti. Maakaasu tuottaa perinteisessä lauhdevoimalaitoksissa alle puolet hiilen hiilidioksidipäästöistä ja yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa alle neljäsosan hiililauhteen hiilidioksidipäästöistä.

Vuonna 2006 yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla tuotettiin 35 % Suomen sähköstä. Koska lämpöä ei tarvita niin paljon kuin sähköä, sähkön ja lämmön yhteistuotannon laajentamista rajoittaa kaukolämmityksessä ja teollisuusprosesseissa tarvittavan lämmön määrä. (Tilastokeskus, 2007)

Yleensä yhteistuotannossa syntyy vähemmän sähköä kuin lämpöä. Uudet voimalaitostekniikat kuitenkin tuottavat enemmän sähköä suhteessa lämpöön eli niillä on suurempi rakennusaste.